Käsissä ja pöydällä velipojan villatakin etukappaleet. Mulla on tapana neuloa kaikki sellaiset neuleet, joissa on kaksi samanlaista osaa yhtäaikaan. Tuntuu, että siten saa muka nopeammin valmista ja tulee varmasti samankokoista. Kuvassa on vielä villatakki päällä, tosin myöhemmin sen sai riisua kun oli niin ihanan lämmintä. Tuo on muuten pätevä vaatekappale neuloessa, saa nimittäin apupuikon kätevästi rinnuksiin kiinni, kuten kuvassa. Enää en sujauttele puikkoja tuolin tai sohvan reunaan, yks kunnon rokotus riitti :)Kesän Lapsi ilahdutti minua tällaisella tunnustuksella:
Lämmin, sydämellinen kiitos :)Aina se vain on yhtä vaikeaa valita muutama yksilö, kun täällä on niin suuri joukko taitavia, ihania ihmisiä. Mutta laitetaanpas tämä vaikka Solveigille, Sanille ja Helenalle. Sitten kiittäisin vielä neulovia Lyylejä eilisiltaisesta, olipas taas mukavaa ja virkistävää :)
Ja tavoilleni uskollisena muistelen taas menneitä. Joskus teinivuosina kuuntelin Americaa ja varsinkin tämä biisi toi aina kevään mieleen, vaikkei sen sanoitus siihen viittaakkaan, tosin onhan siellä se sunshine. Ja entäs tämä. Jaa jaa, vähän lässyä mutta sillain mukavalla tavalla :)
Ihan fiiliksissä olen miekin tästä valon ja lämmön määrästä.
VastaaPoistaHuh,huh! Luin tuon sinun rokotuskertomuksen sukkapuikolla. Kylmä hiki kieltämättä otsalle tuli. Onneksi ei käynyt pahemmin!
VastaaPoistaTuon jälkeen muistaa varmaan laittaa sen apupuikon varmaan talteen. Itse olen aika huoleton apupuikkojen suhteen...yleensä ne on sohvan vieressä olevalla pikkupöydällä.Yleensä!!! Tuo ulkoilmaneulonta on ihanaa touhua. Itsellä se neulonta menee fifti-fifti auringon palvonnan kanssa.
Aurinkoisia ja lämpimiä kevätpäiviä sinne!
Kiitos tunnustuksesta :) Juu-u, lämpö ja valo, ne tuntuvat joka kevät aina yhtä ihanilta, vielä kun tuon tuulen saisi vähän tyyntymään niin johan meidän kelpais!
VastaaPoistanostin eilen iltapäivällä rukin takapihan terassille. oli hyvä hurruutella
VastaaPoistaChristina: Kuin myös :)
VastaaPoistaVilla Lankala: Nykyään katson tarkkaan mihin istun, siis silloin kun neulon ja käyn välillä muualla. Niinhän sitä sanotaan että kantapään kautta oppii parhaiten, tässä tapauksessa kannikan :)
Helena: Ollos hyvä. Onneksi välillä on pimeää ja kylmää, osaa paremmin arvostaa tätä ihanaa valoa ja lämpöä. Täälläkin oli hyvin tuulinen päivä tänään.
Soile: Oi, kuulostaa mukavalta. Pitäisköhän hommata jostain rukki.
Minäkin neuloin pihalla tänään. Kyllä aurinko saa ihmeitä aikaan. :)
VastaaPoistaOhhoh, joku mainitsee American. Ei sitä usein nykyään tapahdu.
VastaaPoistaRäikyytin lauantaina Horse with no name;a niin että tuntui luissa asti.
Tupuna: Niinhän se on ettei elämää ilman aurinkoa :)
VastaaPoistaViolet: Jee, en olekkaan ainut. Noita biiseja on muuten ihan hauska rallatella :)