Pikkuneuleita

Jaahas, se on näköjään melkein vuosi vierähtänyt viime postauksesta. En suinkaan ole ollut neulomatta, mutta jotenkin postaaminen on vaan jäänyt. Ei muka ole aikaa tai paremminkin niin, että sekin aika minkä menisi blogin päivittämiseen, menee neulomiseen. Mutta kokeillaanpa miltä tämä tuntuu. En kerro neulomuksista kronologisessa järjestyksessä, koska en edes muistaisi tekojärjestystä ja eihän sillä loppujen lopuksi ole edes merkitystä. 

Minulla on ollut monta vuotta tavoitteena pienentää lankavarastoa ja siitä syystä aloitin aikanaan vauvanutun neulomisen. Niihin ei mene paljon lankaa eli lankanöttöset saa hyvin hyödynnettyä. Kivat väritkin löytyivät; harmaa, vaaleanpunainen ja valkoinen. Malliksi valikoitui Klompelompen kesälapset -kirjasta David-villatakki.

Yleensä minulla ei jää neuleet kesken, mutta tämän kanssa meinasi käydä niin. Se saattoi osaltaan johtua siitä, että neuloin tämän ohjetta ohuemmasta langasta ja jouduin hieman säätämään kaarrokkeen levennyksiä enkä oikein tiennyt kenelle olin tätä tekemässä. Helpostiko semmoinen neule meinaa jäädä unholaan. Vaan sitten kävi niin iloisesti, että tänä keväänä kummityttöni sai tyttövauvan ja sepä innosti minut tarttumaan puikkoihin ja tekemään neuleen valmiiksi.

Lankana tässä on Sandnesin Baby Ull ja valkoinen on jotain konepestävä merinovilla. Muistaakseni kakspuolosilla neuloin. Napit löytyivät omasta varastosta. Nyt ei ole sovituskuvaa esitellä, sillä neule on ehkä sopiva vasta syksyllä.

Jaana-nukke esittelee tässä pipoa, lapasia ja polvisukkia, jotka menivät lämmittämään serkkutytön tyttären poikaa. Kaikki on neulottu jämäsukkalangoista, mutta eipä tässä lankavarasto paljon vajunnut.

Nämä norjalaismalliset vauvamyssyt menivät KYSiin keskososastolle.

Ja lopuksi kaikkein pienimmät neulomukset. 

Kaunis curvy-barbieni Kate sai villasukat. Neuloin ne kirjolangasta 1,5 mm puikoilla. Pitäisköhän ensi talveksi tehdä myös polvisukat.

Kuuttipussi

Huhtikuussa minusta tuli mummo toistamiseen. Uusin tulokas ei oikeastaan tarvinnut mitään neulottua, kun isoveljelleen tuli aikanaan neulottua takkia, sukkaa, pipoa, housua sun muuta ja eihän ne nyt yhdellä pienellä kovin kovassa kulutuksessa ole olleet. No jotakin kuiten teki mieli neuloa ja niinpä tein toukkapussin.

Ihan omasta päästäni en tohtinut ruveta neulomaan, joten googletin ohjetta ja löysin sairaanhoitajat.fi sivulta yksinkertaisen perusmallin. Otin siitä silmukkaluvut ja mitat, mutta levennykset tein omasta päästä. En ommellut pussin pohjaa kiinni, vaan tein sinne nauhakujan. Nauha jäi tekemättä, mutta eipä sitä tarvittukkaan, sillä

pussista tuli aika nafti. Ehdittiin sitä kuiten sen verran käyttää, että voitiin todeta toimivaksi lämmikkeeksi.

Pienimies oli kuin suloinen kuutinpoikanen pussukassaan :D

Mummohuumassa en muistanut kirjata ylös lankaa, puikkoja saati menekkiä, mutta odennäköisesti lanka oli Sandnesin Lanett Babyullia ja puikot ehkä 2,5-3 mm.

 Kevätvauva ei ehtinyt kovin monta kertaa pussitella ennen kesän tuloa. Tässä kuvassa nautiskellaan juhannuksen lämmöstä ja valosta.

Pieniä lahjaneuleita

Onkohan tämä ensimmäinen kevät jolloin en ole neulonut villatakkia. Kovasti se on ollut mielessä, mutta miten lie aika mennyt vain sukkien parissa.

Ihana nuorekas tätini täytti pyöreitä vuosia ja halusin muistaa häntä jollain omatekemällä eli tieten sukilla :)

Samaa mallia eli näitä lintumaisia sukkia täällä vain toistellaan. Tällä kertaa lankana oli tanskalainen Hjertegarnin Sock 4 kakkosen puikoilla neulottuna. En ole aivan varma langan laadusta, sillä ainakin omissa punaisissa sukissani näkyy jo kuluminen vaikka vasta syksyllä tein.

Serkkutyttö pääsee kohta kauan kaipaamiinsa mummopuuhiin ja sen kunniaksi neuloin hänelle sukat. Tiedän että tulevat tarpeeseen, sillä kuulumme vilukinttujen sukuun.

Nämä  on neulottu Regia 4-fädig by Kaffe Fasset -langasta ja olikohan taas kakkosen puikoilla. Vaaleanpunaiset raidat ovat Lanettia. En tehnyt mitään kuvioita kun lanka itsessään on niin kaunista. Taidanpa tehdä itsellenikin moiset tai sitten yhdistelen kahta kirjolankaa.

No, serkun tulevalle lapsenlapsellekin neuloin junasukat, lapaset ja puuvillapipon.

Jaana istui taas niin kiltisti mallina. 

Sukat ja lapaset on neulottu Lanettista ja myssy jostain muinaisesta puuvillalangasta.

Nuppuliini-myssyn malli on mainiosta Klompelompe-kirjasta. Virkattua reunaa ja kukkaa lukuunottamatta neuloin ihan ohjeen mukaan.

Omalle lapsenlapselle neuloin pikapikaa uudet sukat pääsiäisenä, sillä joululahjaksi neulotut sukat olivat liian pienet. Mummoraja ei pysy kasvavan jalan perässä. Suunnittelinkin, että neulon kohta monen koon sukkia, sopivat, vähän isommat, vielä vähän isommat jne.

Että tällaista täällä. Ehkäpä kohta olisi sen villatakin vuoro vai uskaltaisko olla optimisti ja tehdä jotain kesäistä?

Syysvauvalle lämmikettä

Tänä kesänä on tullut neulottua kovin laiskanlaisesti. Lupasin tehdä syksyllä syntyvälle sukulaiselle vauvasetin ja sen neulominen olikin leppoisaa kesäpuuhaa mm. lomareissulla autoillessa.

Ihanan vaaleanpunainen lanka on Lanett Babyullia ja sitä meni tähän settiin noin 200 grammaa. Resoreissa vilahtava valkoinen on Dropsin Babymerinoa ja sitä meni noin 20 grammaa. Resorit, sukat, lapaset ja pipon neuloin kakkosen puikolla ja muut osat kakspuolosilla.

Housun mallia katsoin Dropsin ohjeesta, mutta yläosan sommittelin omasta päästä.

Saas nähdä ovatko henkselit ollenkaan oikean mittaiset. Jos minulla olisi ollut enemmän nappeja, olisin ehkä tehnyt niin, että olisin laittanut napit henkseleihin ja napinlävet etuläppään. Nyt napinlävet ovat henkseleissä ja varmuuden vuoksi tein niitä kahdet, että on jonkinlaista säätövaraa.

Takin mallina oli Dropsin ohje jota olen ennenkin käyttänyt. En viitsinyt ihan pelkkää sileää neuloa, joten tein ainaoikeinraitoja piristämään pintaa.

Kuopion napista ja nauhasta löytyi just passelit napit neuleeseen. Aluksi meinasin neuloa setistä ihan yksivärisen, mutta sitten tuumin, jotta napit erottuisivat paremmin vaalealta pohjalta ja kun sattui olemaan sopivaa lankaakin, niin tein vaaleat resorit.

Jaana pääsi taas toimittamaan mallinvirkaa vaikka kovin pieni hän oli vaatteiden kokoon nähden. No myssy sentään oli just oikean kokoinen. Tein sen norjalaisen mallin mukaan. Aika nafti siitä tuli vaikka neuloin kuusikuisen ohjeella ja varmaankin siksi, kun tiheys ei ehkä täsmännyt.

Tässäpä sitten koko setti junasukkineen ja lapasineen.

Selvästi huomaa, että syksy on tuloillaan kun neulesuunnitelmat ja haaveet alkavat pyöriä päässä. Odotessa neulon lisää pituutta pitsiseen vauvapeittoon ja ehkä yhteen villatakkiinkin.

Pikkutikkuri

Tytär toivoili lapselleen yksivuotislahjaksi Hailuotolaista tikkuripaitaa ja arvaatte varmaan, että mummo oli enemmän kuin halukas toteuttamaan toiveen. Syttärit on vasta kolmen viikon päästä, mutten malttanut odottaa sinne asti lahjan antamista.

 Sain strategiset mitat pojalle sopivasta puserosta ja sen pohjalta lähdin sumplimaan silmukkamääriä, taisinpa tehdä oikein mallitilkunkin. Lankana oli Gjestalin Baby ull, menekki noin 150 g, resorit on neulottu kakspuolosilla ja muu osa kolmosilla, jolloin tiheydeksi tuli 28 s. 10 cm. Tein omalle pojalle muutama vuosi sitten luotolaisen ja samaa ohjetta sovelsin tähänkin eli Sydämen lämmittäjä ja tikkuripaita -kirjaa tarvittiin jälleen.

Neuloin puseron alhaalta ylös. Loin 168 silmukkaa ja kaksi oikein, kaksi nurin resorin jälkeen lisäsin kaksi silmukkaa (170), joilla jatkoin 4 o, 1 n mallineuletta pyörönä kainaloihin asti. Kainaloiden jälkeen neuloin taka- ja etuosan mukaillen ison puseron ohjetta, tosin jätin selkälevennyksen tekemättä. Olkapäille tuli 28 pääteltävää silmukkaa, joiden jälkeen virkkasin muutaman kerroksen kiinteitä ketjusilmukoita ja kauluksen neulomisen jälkeen (78 s) tein toiselle puolen nappilistaan neljä renksua. Hihan aukoista poimin 38 + 38 silmukkaa, joilla neuloin mallineuletta ja tein kavennuksia sisäsauman molemmin puolin jättäen neljä kerrosta väliin. Kokeilin kyllä tehdä kavennuksen kuten aikuisten paidassa, mutta se ei oikein onnistunut, siis siksi tuo tasainen kaventelu. Ranneresoreissa oli 48 silmukkaa ja ne päättelin islantilaisella joustavalla päättelyllä, jonka bongasin Helenan blogista.

Kylläpä vähän jänskätti, josko mitoitus olisi yhtään kohdillaan, mutta niinpä vain oli. Lapsenlapsi on sutjakka pieni mies ja paita istui kuin hansikas :)

Ennen pääsiäisvierailun loppua pidettiin pieni kuvaussessio takapihalla

 ja voi miten olikin suloiset mallit, lapsenlapsi enonsa kanssa :)

Ja siinä pienimies on äidin apurina pakkaamassa tavaroita kotimatkaa varteen ja arvatkaapa onko mummolla taas ikävä, huoh.

Mieluinen tilaustyö

Muutama viikko sitten tytär esitti vienon toivomuksen tietyn tyylisestä piposta ja tuubikaulurista pienelle pojalleen eli tälle minun ihanaiselle,  mussukkaiselle, söpölle lapsenlapselleni. Ihan varmasti ja mielellään toteutuu kaikki neuletoiveet mitä mummolle esitetään, siis jos vaan taidot riittää ja kädet pelaa. Ihanhan sitä hihkuen neuloo lapsenlapselleen :)

Pipo on simppeli korvaläppä -malli, johon katsoin suuntaa-antavat silmukkamäärät jostain vanhasta neulelehdestä. Mallineulekin on yksinkertainen; vuorotellen kaksi kerrosta sileää ja kaksi kerrosta kaksi oikein, yksi nurin. Neuloin ensin korvaläpät ja loin sitten niiden väliin tarvittavan määrän silmukoita. Ihme kyllä koko sattui kertaheitolla kohdalleen.

Pipon vuorin ompelin Heikki-enon vanhasta harmaasta t-paidasta. Kiinnitin sen käsin ompelemalla pipon reunaan, joka oli huoliteltu virkkaamalla kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita. Ostin varuilta trikoista ja neulottua kanttinauhaa, mutta tuumimme, jotta virkattu reuna toimii kuitenkin paremmin. Kiinnitysnauhat neuloin i-cordina (liekö sille suomennosta). Tupsuja oli aluksi meininki laittaa kaksi, mutta päädyttiin yhteen.

Tuubihuivin oikean ympärysmitan arpominen oli hiukan haasteellista. Ensimmäisessä viritelmässä oli jotain 250 silmukkaa ja siitä tuli aivan liian suuri, mutta kun silmukkaluvun vähensi kahteensataankymmeneen niin johan tuli sopiva. Huivin molemmissa reunoissa on viitisen senttiä pipon mallineuletta ja keskikohta on neulottu kaksi oikein, yksi nurin, jotta siitä tulisi resorinomaista neuletta. No, ehkä olisi sittenkin kannattanut tehdä koko tuubihuivi tuolla pipon mallineuleella. Pipo on neulottu kakspuolosen ja huivi kolmosen puikoilla. Lankaa eli Gjestalin Baby Ullia tähän settiin meni noin 100 grammaa.

Meillä käynnin jälkeen pikkumies lähti visiitille toisten isovanhempien luo. Heti kohta tuli ikävä, mutta onneksi nähdään taas kolmen viikon päästä.

Miltä lapsenlapsi näyttää

Arvaatte varmaan millaisia ylisanoja meinaa mummolta tulvahdella kun omaa lastenlastaan kuvailee. Hän on vaan niin kertakaikkisen suloinen että ihan meinaa mykistyä.

Nuori herra oli ensivisiitillä mummolassa ja tuntui viihtyvän. Ilmatkin oli just hyvät mm. neulekuvaukseen, ei nimittäin tullut hiki poseeratessa :) Helmikuussa neulomani takki oli vielä reilun kokoinen, mutta varmaan ensi talveksi just hyvä, sillä vauveli kasvaa kovaa kyytiä. No eipäs tullut kuvattua settiin kuuluvia housuja, mutta kai nekin vielä mahtuvat. Ovat olleet jo kovassa käytössä.

Maalis-huhtikuussa neulottu puuvillasetti oli just sopiva. Nuttu varmaan joustaa sen verran että mahtuu vielä pitkää, samoin pöksyt, tosin lahkeet ja hihat jäävät jossain vaiheessa lyhyiksi kun nyt jo olivat aika naftit. Tuumattiin, jotta tuolla housumallilla voisi tehdä villahousut tulevaksi talveksi. Pitää koettaa neuloa siihen malliin että sais mahdollisesti ohjeen kirjoitettua. Mulla on vähän se vika, että kun neulon omasta päästä niin en välttämättä malta tehdä kunnon muistiinpanoja, jonku silmukkaluvun vaan pistän vihkonlaitaan ja joitain summittaisia mittoja. Tarttis kai olla sihteeri siinä vieressä :)

Pääsin minä vähän mummonvirkaakin toimittamaan vaikka piti ehtiä töissäkin käydä. On tämä vaan ihmeellistä. Näissä tunnelmissa on hyvä toivotella suloista juhannusta itse kullekin ja vienosti toivoa edes vähän auringonpaistetta ja edes vähän vähemmän vettä :)

Miltä mummot näyttää?

No tämä mummo näyttää tältä:

Olin varannut loman vähän sitä silmällä pitäen, että voisin olla tarvittaessa tyttäreni apuna kun tämä ensimmäinen lapsenlapsi syntyy, mutta eipä osunut ajoitus ihan nappiin. Kyläilin kyllä tyttären ja vävypojan luona, mutta vauva päätti tulla maailmaan heti seuraavana päivänä kun lähdin sieltä eli viime maanantaina. En ole vielä nähnyt pientä suloista poikaa kuin valokuvista, mutta annappas kun ensi perjantai koittaa niin silloin kyllä mummo lähtee kipinkapin tutustelemaan :)

Lomalla kun oli aikaa niin neuloinpa itselleni keväisen neuletakin ja siinä samalla katselin kaksi tuotantokautta Vallan linnaketta. Kyllä ne tanskalaiset osaa.

Takki on neulottu samasta langasta kuin tuo vauvan kevätsetti. Värikin on sama, mutta eri värjäyserästä johtuen sävyissä on selvä ero. Ei sitä varmaan kuvista huomaa, mutta luonnossa kylläkin.

Tämäkin on neulottu saumattomasti ylhäältä alas kuten melkein kaikki minun villatakit. Ainut ero aiempiin oli se, etten poiminut kaikkia kädentien silmukoita aloittaessani hihaa, vaan poimin ne sitä mukaa kuin hiha eteni. Aluksi oli 9 silmukkaa olkasauman molemmin puolin ja joka kerroksen alussa poimin yhden silmukan lisää. Lopussa eli tuolla kainalon alla taisin poimia jotain kuusi tai kahdeksan silmukkaa kerralla ja sen jälkeen hiha eteni pyöröneuleena. Hihapyöriössä olisi ehkä saanut olla hieman enemmän väljyyttä eli alussa olisi kai pitänyt poimia silmukoita tiheämmin. No toimii tämä näinkin mutta seuraavalla kerralla teen sen.

En ole vieläkään aivan varma pidänkö näistä kirjolangoista. Kerällä ne näyttävät aina kauniimmilta, varsinkin tämä lanka ja siksipä siihen oli helppo repsahtaa. Vauvaneuleessa lanka toimi oikein hyvin ja miksei tässäkin, tosin nuo etuosien yläosat raidoittuvat hupaisasti, toiselle puolelle tuli oikein tuollainen sininen aalto.

Malli  omasta päästä
Lanka  Katia Bombay (merseroitua puuvillaa)
Menekki  n. 400 g 
Koko  m
Puikot  3,5  ja 2,5 mm puikot
Muuta  7 nappia

Aikas tyytyväinen olen lopputulokseen vaikka ihan tavantakki tästä(kin) tuli. Varmaan tulee käytettyä.

Eikä postausta ilman pikkuneuleita :)

Lankaa jäi pöksyjen ja nutun jälkeen pieni kerä ja siitäpä neuloin kesämyssyn jossa on virkattu lippa. Saas nähdä mahtuuko se vauvelin päähän :)

Pöksyt kans

Koska oli sopivasti lankaa ja aikaa, tekaisin tulevalle vauvelille pöksyt nutun kaveriksi. Nyt olis sitten keväinen puuvilla-asu odottamassa käyttäjää sekä siitä onnettomasta sarkofagista muotoutunut pieni villapeitto. Se saattaisi olla aika sopiva vaunuihin.

Katselin vanhoista 60-luvun neulelehdistä lasten potkuhousujen mitoituksia ja niiden perusteella piirsin kaavan jota sitten seurailin. Neuloin pöksyt poikittain, tein lahkeiden muotoilut lyhennetyin kerroksin ja lopuksi silmukoin haara- ja sivusaumat. Ja siinäpä se.

Ikävä kyllä takissa olevia nappeja ei enää löytynyt varastosta, joten piti laittaa lähinnä lankaan sopivat. Varmuuden vuoksi huolittelin napinläpien reunat, jotta pukeminen olisi helpompaa.

Saahan nähdä kuinka toimivat käytännössä.

Kerralla neulottu nuttu

Tässä on ihan mopo karannut käsistä näiden pikkuneuleiden kanssa, mutta ei haittanne. Niitä joita haittaa, skipatkaa yli.

Tämä Baby surprise jacket malli on aina viehättänyt minua ja kun sopiva lankakin sattui kohille, niin pitihän se neuloa. Tosin tämä ei ole se alkuperäinen versio vaan Suuressa käsityölehdessä 2011/2 olleen ohjeen mukaan neulottu.

Malli on kyllä nerokkaasti suunniteltu ja olipahan mielenkiintoinen neulottava. Olisin ehkä tehnyt hiukan isomman, mutta en tohtinut ruveta muuttamaan mitään, vaan kerrankin noudatin ohjetta orjallisesti. Mitenkä ihmeessä se Elisabeth on älynny suunnitella tällaisen nutun? Ennen olkasaumojen ompelua neule näytti aika hupaisalta :)

Langan värinvaihtelut tulevat kivasti esiin tällaisessa mallissa, vaan on se kumma ettei puuvillalla saa niin siistiä jälkeä kuin villalla neulottaessa. No ehkä tuo neulepinta tasaantuu pesussa.

Malli  Vauvan kerralla neulottu nuttu, Suuri käsityölehti 2011/2
Lanka  Katia Bombay (merseroitua puuvillaa)
Menekki  n. 115 g 
Koko  60/68 cm eli 3/6 kuukautta
Puikot  3,5 mm puikot
Muuta  5 nappia

Takaapäin katsottuna nuttu näyttää tältä. Hihat ovat aika lyhyet. Niitä voisi pidentää jälkikäteen poimilla silmukoita tuosta hhansuusta, mutta rupesin miettimään että varmaan se onnistuisi tuossa aloituksessakin. Hmm, sitäpä pitääkin kokeilla joskus.

Vauvarintamalta ei mitään uutta. Vielä.