Jouluaskareita

Minusta tässä joulun alusajassa on mukavinta nämä käsityöaskareet vallankin jos niiden tekemisessä ei tule kiire. No ainahan sitä voi nipistää aikaa siivoukselta ja leipomiselta jos niikseen tulee :)

Me järjestetään töissä piakkoin semmonen pieni joulutunnelmointi tapahtuma ja siihen piti keksiä jokin helpohko neule- tai virkkausjuttu. Sitä etsiessäni törmäsin tähän mainioon virkattuun tähteen, joka on yksinkertaisuudessaan hyvin kaunis ja simppeli toteuttaa.

No ohjettahan piti tieten testata ja voi miten nopsakkaasti niitä alkoi syntyä. Meinas ihan mopo karata käsistä. Tein tähdistä hieman pienempiä kuin ohjeessa eli alun viidentoista pylvään sijasta tein kymmenen pylvästä ja kustakin sakarasta jätin tekemättä kaksoispylvään. Nuo nauhassa olevat tähdet on virkattu sillä kirjavalla puuvillalla, josta neuloin mm. vauvalle nutun. Joihinkin tähtiin jäi keskelle reikä ja siihenpä mahtui hyvin tuollainen pieni lasihelmi, joka sattui löytymään lokerikosta.

Kovetin tähdet sokeritärkillä, jossa oli kaksi osaa vettä ja yksi osa sokeria. Laitoin liemeen myös vähän vaniljasokeria ja sepä antoi tähdille mukavan tuoksun.

Pöydällä lojuu nyt jonnekin matkalla olevia tähtiä ja muutamia viisi- ja kuusikulmioita, josta ehkä tulee jotakin sitten kun niitä on tarpeeksi monta. Ja niitäpä tästä lähdenkin tekemään ellen sitten tartu sukkapuikkoihin.

Ei kahta ilman kolmatta

Täällä ei nyt esitellä mitään suunnittelun tahi neulonnan riemuvoittoja vaan ihan tavallinen punainen villatakki. Tämä ei tarkoita etteikö olis aihetta tyytyväisyyteen. Sain kuin sainkin istuvan takin Tuulian tailorinopeilla, eli eipä mennyt kurssi hukkaan.


Mallina tässä on oma Hiirulainen, joita tein kaksin kappalein muutama vuosi sitten. Erotuksena aiempiin on, että pohjaneule ei ole pelkästään 3 oikein, 1 nurin vaan joka neljän kerros on pelkkää oikeaa. Tästä oli apua palmikkokiertojen suhteen, siis varsinkin kohdassa jossa letti tekee suuremman mutkan. Ulkonäkö on silti aikalailla samanlainen.


Malli oma Hiirulainen Tuulian tailoriopeilla
Lanka Gjestal Maija, menekki 420 g
Koko kerrankin sopiva eli jotain 38
Puikot 3,5 mm pyöröpuikot
Koukku 3 mm virkkuukoukku
Muuta 9 nappia

Maija-lanka ei ollut niitä miellyttävimpiä neulottavia. Se oli jotenkin muovisen oloinen nitkuteltava, vaikka onkin 85 % villaa. No, pesu ja huuhteluaineella huuhtelu tekivät kyllä tehtävänsä eli takista tuli ihan mukavan tuntuinen ja käyttökelpoinen. Väriin olen oikein tyytyväinen. Kuvista ei ehkä tule totuus esiin, näillä hämärillä kun on tuskastuttava kuvata ja varsinkin punainen on ylen haasteellinen. No tämä takki olis niinku lähellä puolukan punaista, ei kylläkään ihan. Sitten tämän pimeyden lisäksi on toinenkin tuska. Minä en tykkää pätkääkään olla kuvattavana, eikä mielikuvitus tahi naama riitä mihinkään ihmeelliseen. No voishan sitä kuvata henkarissa roikkuvaa takkia, mutta totuus tulee paremmin ilmi näissä elävämalli kuvissa kuten seuraavassa:


Aika hyvin istuva takki, no ainakin verrattuna siihen edelliseen. Olen ihan tyytyväinen ja lähinnä juuri siihen, että onnistuin tässä saumattomassa tekniikassa. Tein jopa rintamuotoilut wrap and turn tekniikalla ja tuli siistiä jälkeä. Ehdottomasti käytän tulevaisuudessakin tätä tekniikkaa, mutta Hiirulaisia tuskin tulee enää. Vähän latistaa tyytyväisyyttä tuo niin arkinen malli, samalla vaivalla olisi voinut tehdä jotain uutta ja erilaista, mutta nyt ei rahkeet riittäneet tämän enempään. Eli hyvä näin.

Tein töihin joulukoristeita myymättä jääneistä poistokirjoista. Malli oli jossain lehdessä, oiskohan ollut Sinä Osaat tai jouku.


Joku asiaks sanoi, jotta kuinka raskitte kirjoja silputa. No tuskin kukaan jää kaipaamaan esim. Ydinaseet ja suurvaltapolitiikka kirjaa vuodelta 1982. Tosin siinä oleva teksti ei ole kovin jouluista. Tein muutaman sydämen jostain insinöörien pääsykoekirjasta, matemaattisia kaavoja ja laskuja. Mielestäni kauneimmat tulivat Taaborilta Golgatalle kirjasta vuodelta 1901.


Jouluntuoksuista viikonloppua itse kullekin.