Vuoden 2018 satoa

Minusta tuntui etten tehnyt viime vuonna mitään muuta kuin sukkia. Tunne johtunee sukkakirjan tekoon käytetystä ajasta. Eipä mitä, kivahan sitä oli tehdä ja kerrankin sain paneuduttua ohjeiden kirjoittamiseen. Ensimmäisessä kuvakollaasissa Villasukkia Strömsöstä -kirjan satoa a'la Anna Kaisa.

Mitään oikein suurta/työlästä en saanut viime vuonna aikaan. Tuo pieni bolero oli kyllä mieluinen neulekokemus, ihana lanka ja ihmeen istuva malli. Kovasti olen tykännyt ja käyttänyt. 

Jahas, tästä kollaasista puuttuukin helmikuussa valmistunut iki-ihanainen punainen Kiuru, josta myös pidän erityisen paljon.

Ompelu- ja kirjontainnostusta oli myös havaittavissa viime vuonna. Onhan sitä muinakin vuosina ollut, mutta nyt näköjään sain jotakin aikaan. Klara-mekon kaavalla tuli ommeltua yhtä sun toista. Kaikki omepelukset ovat olleet käytössä, mutta navettamekko ja ensimmäinen makkarankuoriklara vain kotikäytössä. Voipi olla, että teen navettamekosta hameen eli leikkaan yläosan pois. Ehkä siitä siten tulisi enemmän käyttövaate.

Ehdottomasti mieluisimpia käsitöitä olivat nuo kirjotut puutarhat.

Ai niin, tulihan sitä kansallispukukurssillakin jotain tehtyä. Opin kuin opinkin nypläämään ja sain valmiiksi kirjotun tyllipitsin reunaan tulevan pitsin ja niinpä tuulettelin kesällä ensimmäistä kertaa myös tykkimyssyäni, jonka olin tehnyt edellisvuonna. Ompelin myös uuden liivin vanhaan, kunnostettuun Perä-Pohjolan pukuuni.

kuva Katariina Pölkki

Saas  nähdä mitä sitä tänä vuonna saa aikaan. Hyvää ja neulerikasta uutta vuotta kaikille!

Vuoden 2017 neuleet

Viime vuoden neulesatopostaus päättyi toiveeseen: Tänä vuonna ajattelin kuluttaa mahdollisimman paljon varastossa olevia lankoja, mutta kyllä kai sitä on lankakaupassakin piipahdettava :). No, ehkä aikomus ei toteutunut aivan niinkuin odotin, mutta eipä mitä, kokeillaan josko tänä vuonna saisin pienennettyä lankavarastoa.

Raitasukkiin sain kiitettävästi kulutettua jämälankoja. Suurin osa sukista meni lämmittämään lähimmäisten jalkoja, mutta jätin muutamat itsellenikin.

Strömsöön keikan innoittaman innostuin pitkästä aikaa kirjoneuleista. Oli ilo tikutella kirjosukkia, rannekkeita, sormikkaita ja lapasia.

Pitkästä pitkästa aikaa neuloin myös puseroita. Ensin tein itselleni oranssin puseron, johon myös tyttäreni ihastui joten neuloin myös hänelle samanlaisen. Lankoja jäi sopivasti ja niistäpä sitten lapsenlapselle neuletakki. Mutta mitä kummaa, yhtään neuletakkia en neulonut tänä vuonna itselleni.

Muutaman huivinkin neuloin. Kaikki ovat mieleisiä ja koko ajan käytössä. Pipotkin ovat olleet kovassa käytössä ja mikä ettei kun eivät kiristä.

Olen omasta mielestäni hieman saamaton ompelusten suhteen ja aloittaminen joskus kehtuuttaa, mutta tänä vuonna on tullut valmistakin. Ihan yllätin itseni. Kankaita on vielä ja ideoitakin, joten toivotaanpa, että ensi vuonnakin saisin jotakin aikaan.

Olen ihan tyytyväinen tämän vuoden käsityösaldoon vaikkei se suurensuuri olekkaan ja vaikkei mitään ihmeellistä tullut tehtyä. Se että kädet ylipäätään pelittää on hieno homma, joten ei mitään valittamista.

Neulerikasta tulevaa vuotta toivottelen meille kaikille!

Vuoden 2016 neuleet

On tullut hieman laiminlyötyä tätä armasta blogia. Käyneekö täällä edes kukaan enää kun niin harvoin päivittelen? No, ajanpuute tuntuu vaivaavan monen tekemisen suhteen ja silloin on karsittava jostain ja se jokin on ollut tämä blogi. Toinen syy hiljaisuuteen on vähäinen neuleiden valmistus ja toisaalta tylsät tuotokset. Kehtuuttaa postata joistain tavansukista, joissa ei ole mitään kertomista. Kolmas syy on kansallispukuharrastus. Aijai, että se on mukavaa ja mielelläni tekisin siihen liittyviä asioita kaiken vapaa-ajan, mutta nytkään en ole ehtinyt kirjonnan pariin moneen viikkoon kun on kaikenlaista muuta. Tänään oli aikomus, mutta saas nähdä jaksanko kun on kovin kehno olo, lentsu yrittää päälle.

Näitä menneen vuoden neulesaldoja on kertynyt muutamia, ei ihan joka vuodelta tosin, mutta näköjään olen tehnyt Neuleet kuvina -gallerioita vuoteen 2013 asti. Ne löytyvät sivun oikealta reunalta. Tässäpä on sitten viime vuoden neulomukset kuvina. Aika vaatimaton saldo, mutta jotain sentään.

Kappas, neuloin vain muutaman huivin. Tuota alakulman Matkantekijä-huivia olen käyttänyt paljon. Se on oikein mieleinen ja lämmin. Harmaa huivi on myös mieleinen, vaikka koko on hintsun verran liian pieni pyöräytettäväksi miehustan ympäri. Tuo vaalea silkkivillainen Lenni-viltti on lämmittänyt suloisesti monena iltana eikä ole sormiakaan paleltanut mennävuonna.

Lastenneuleita tuli tehtyä aika vähän. Lapsenlapselle hailuotolainen, muutama pipo ja villahousut. Kovasti ovat olleet käytössä ja sen huomaa ainakin paidan nyppyyntymisestä. Vaaleanpunainen vauvasetti meni kummitytölleni. Kävi vaan niin hassusti, että puku mahtui vain muutaman kerran päälle kun vauva jo kasvoi ulos siitä. No, jospa hän saisi sisaruksia joskus :)

Sukissa on tavallista enemmän raitoja. Muutama uus mallikokeilu, joista toinen onnistui (valkoiset sukat) ja toinen ei sitten ollenkaan (valkoisten alla olevat punaiset sukat). Eipä näistä oikein muuta.

Tänä vuonna ajattelin kuluttaa mahdollisimman paljon varastossa olevia lankoja, mutta kyllä kai sitä on lankakaupassakin piipahdettava :)

Hyvää neulerikasta vuotta meille kaikille!

Vuoden 2015 neuleet

Aika vaatimattomaksi jäi menneen vuoden neulesato. Sukkia jonkin verran, muutama huivi, eikä mitään haasteellista ja vaativaa, mutta ai ihme, miten IHANA oli neuloskella nuita pienoisia vauvaneuleita. Taisin välillä ihan hykerrellä niitä tehdessä :)

Sukkarintamalle ei kuulu mitään uutta tai ihmeellistä. Yhtään itseäni vähättelemättä voinen todeta, että olen aika laiska neuloja. Tikuttelen ihan tyytyväisenä hyväksi havaittuja malleja vaikka kuin monet ja näköjään vielä harmaana enimmäkseen :). Kai se on vähän niin, että sukan kutominen on minulle tapa rentoutua, enkä kaipaa siihen sen suurempia haasteita.

Huiveja neuloin vain neljä kappaletta ja takkejakin vain yhden. Eipä siis ihme, että nyt tekee mieli aivan hillittömästi ruveta neulomaan neuletakkeja. Tuolla on laatikossa Pirtin kehräämön harmaan ja ruskea eri sävyjä sekä meleerattuja lankoja, jotka kuiskuttelevat haluavansa muodostaa raitapintaa.

Vaatimattomasta neulesadosta huolimatta olen kuiten tyytyväinen, että kädet ylipäätään toimii ja puikot heiluu vielä. Toivottavasti heilunta jatkuu tänäkin vuonna, niin minulla kuin teillä muillakin :)

Vuoden 2014 neulesato

Öh, pitäisi ruveta siivoamaan ja leipomaan mutta mitä tekee hän? Kuvakollaaseja edellisvuoden neuleista.

Sukkia tuli neulottua, aika tavanomaisia kylläkin. Tossujakin neuloin muttei niistä jaksa pitää lukua.

Enpä ole pitkään aikaan neulonut näin paljon hattuja. Ihan innostuin ja mikä parasta, kaikki yhtä lukuun ottamatta ovat olleet käytössä eli tarpeellisia. Huivisaldo sen sijaan ei ollut kovin kummoinen.

Takitkin ovat olleet kovassa käytössä, paitsi tuo oranssi Gaufres. Se kun on niin mahdottoman lämmin ja mikä lie kuumuus pakkaa vaivaamaan (ikä). Tunika olis kyllä vilpoinen, mutta turhan paljastava (mistä lie ilmestynyt tuo makkaravanne (ikä)). No sen alle vois kehitellä jonkun vilpoisan kesäpuserotunikahamosen sitten ens kesänä.

Että on sitä näköjään jotain tullut neulottua. Tämän vuoden saldo tulee varmasti jäämään huomattavasti pienemmäksi rannereppanasta johtuen, mutta onneksi  tulevien neuleiden kokokin pienenee huomattavasti, minusta on nääs tulossa keväällä mummo ja sehän tietää vauvaneuleita :). Toivotaan että kaikki menee hyvin.

Vuoden saldo

Tein blogikierroksen ja ihastelin monien bloggaajien vuosikatsauksia. Itsestäni tuntui, etten ole saanut aikaan juuri mitään, mutta kollaasia kootessani huomasin, että onhan noita. Ja mitä jäi tekemättä, tehdään tänä tai ens vuonna. Jos luoja suo.

Hyvää neulerikasta uutta vuotta kaikille!

Vuodenvaihteessa

on tapana kerrata menneitä, mutta koska analysointi kehtuuttaa, annan kuvan puhua puolestaan. Kollaasissa kaikki menneen vuoden neulomukset:

Kovin oli sukkavaltaista. Ei valmistunut hailuotolainen viime vuonna, mutta jospa tänä vuonna kumminkin. Toiveissa/suunnitelmissa myös itselle villatakki Virosta ostetuista herkkulangoista sekä ohuenohut pitsihuivi ja toki paljon muutakin, mutta katsotaan nyt mitä tuleman pitää.

Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille!

Vuosikatsaus

Jaa, kuinkahan sitä analysoisi menneen neulevuoden? Ei kovin ihmeellinen mutta pääasia, että neulominen on yhä mielekästä ja mukavaa.

Kuvakollaaseja tehdessä hokasin etten ole neulonut kuin yhdet sukat, tossuja kyllä senkin edestä. Ja vielä pitäs muutamat tekaista. Mulla on itselläni parit tossut ja ne ovat melkein koko ajan käytössä.


Vaatepuoli jäi määrällisesti vaatimattomaksi mutta ei haittaa. Tuosta pitsitunikasta tuli erityisen mieleinen. Varmasti teen jotain samantyylistä ensi kesäksikin. Ja tuo ruskea takki, voi että se on lämmin ja mukava samoin kuin oranssi takki ja niitä olen käyttänytkin paljon. Valkoisen takin annoin äidille.


Huiveista pitää erikseen mainita yllärihuivi. Osallistuin eka kertaa moiseen yhteisneulontaa ja sehän olikin hauskaa. Huivi on sittemmin vaihtanut väriä ja omistajaakin, terveisiä vaan tätsylle :) Miellityn huivi on ollut mieleinen ja ahkerassa käytössä. Haapsalu huivia oli kiva neuloa ja vielä kivempi oli kun sitä pääsi paikanpäälle kuvamaan ja kirjaostoksille. Nyt himottas aloittaa jotakin siitä kirjasta, eilen jo kovasti selailin. Baktushuivit ovat olleet eniten käytössä.

Ei ole näköjään yksiäkään lapasia tullut neulottua. Otin itselleni tavoitteeksi aikaansaada käteen hyvin istuvat hanskat ja mielestäni onnistuin aikas hyvin. Ja se näkyy olevan tosiasia, että ohuemmasta langasta saa istuvammat hanskat, mutta voi sitä tikuttamista ja pääteltävien lankojen määrää, huh. Lupailin ohjeen tynkää laittaa ja jospa tässä ehtis jokunen päivä sen laatia.

Ja onneksi tuli päänlämmittimiä tehtyä, sillä niitähän on vallankin viime aikoina tarvittu. Ei ole päätä paleltanut, ei, eikä liioin kiristänyt :)

Että semmosta. Saas nähdä mimmonen neulevuosi tästä nykyisestä tulee. Epäilen ettei kovin runsas sillä aikaa ei ole entiseen malliin. Ja nyt lähen saunaan.

Vuosikatsaus

Mitähän sitä osaisi sanoa menneestä vuodesta noinniinkuinyleensä? No, se oli ehkä jotenkin laimea, arkinen eikä mitenkään hohdokas, joten tervetuloa vaan uusi vuosi. Sovitaanko, että toiveet ja toivotukset käyvät toteen? Eli ensi vuodesta tulee hyvä, iloinen, onnellinen, riemukas, ihanainen ja vieläpä neulerikas. Sovittu! Siis kaikille meille kaikkea tuota, kiitos!

Neuleiden puolesta vuodessa oli myös ilonaiheita. Olen oppinut uusia tekniikoita mm. sukan kantapäitä ja kärjestä aloittamisen ja sain kuin sainkin kirjoitettua sukkaa suuremman neuleohjeen, tosin se on vielä kääntämättä englanniksi, värjäilin koolaideilla, sain selkoa englanninkielisistä ohjeista, olin mukana sukka- ja lapastempauksissa jne. Eli ei turha vuosi ollenkaan.

Menneen vuoden neuleet ryhmittelin kuvakollaaseihin teemoittain. Sukkia on näköjään tullut tehtyä eniten ja päähineitä ei sitten lainkaan.

Suurin osa sukista on omasta päästä mutta tein myös suositut Kertut, pitsi-, juna- ja supervauvansukat. Sukkasato pisti selvästikin puhtia puikkoihin. Siis ensi vuonna uudestaan.

Lapaskuun innoittamana sain vihdoinkin tehtyä mm. Leppävirtalapaset ja kyllä ovatkin mieleiset. Sormikkaita olis tarvinnut mutta niitä tehdään toivottavasti tänä vuonna.

En ole aikoihin tehnyt näin paljon puuvillaneuleita kuin mennävuonna. Niitä on vähän tylsempi neuloa kuin villaisia, mutta käyttöneuleina ovat miellyttäviä. Brunelliin olen tyytyväinen, mutta voi tuota lankaa, äh.

Huivisaldo on tosi vaatimaton mutta ei haittaa, ensi, eikun siis tänä vuonna enemmän.

Olen erittäin iloinen, että sain näinkin paljon neulottua, sillä se ei ole itsestäänselvyys tässä tapauksessa. Onneksi kädet ovat ollet kunnossa, kopkopkop. Käyn jossain toisessa postauksessa läpi ruusut ja risut, nyt en enää jaksa.

Notkeita neulomuksia ja iloista mieltä :)