Eipä kiristä

Neule, joka mulla tökkii on pipot, aina meinaa kiristää. Voi johtua siitä, että neulon yleensä ilman ohjetta eli omasta päästä ja eipä noita mallitilkkujakaan tule paljon neulottua. Vaan nytpä yllätin itseni.

Aloitin pipon neulomalla ainaoikein reunuksen, joka oli helppo mitata just sopivaksi. Silmukoin reunuksen rinkulaksi, jonka reunasta poimin silmukat (134) joilla neuloin pipon. Tein alkuun muutaman lyhennetyn kerroksen parantaakseni pipon istuvuutta. Kun olin neulonut noin 20 cm, aloitin kavennukset, kuusi silmukkaa per kerros, kaksi välikerrosta. Näin kolme kertaa ja sitten yhdellä välikerroksella kunnes silmukoita oli 92. Viimeisellä kerroksella kavensin koko ajan kaksi yhteen ja sitten vedin langan 46 silmukan läpi, kiristin ja päättelin.

Malli Omasta päästä

Lanka Malabrigo Yarn Sock

Menekki n. 60 g

Koko isoon päähän sopiva

Puikot 3 mm pyöröpuikot

Fiilis Jees, kerrankaan ei kiristä

Olimme tänään ottamassa kuvia kansallispukurojektiin ja siinä samalla kuvattiin pipo. Ai että olikin mukava pukea villatakki ja pipo päälle, sillä kuvauksissa meinasi tulla kylymä eikä ihme, tänään meillä oli nääs ensimmäinen pakkaspäivä.

Kotipihalla kuvattiin vielä muutamat rannekkeet, jotka neuloin Pirtin kehräämön karstalangasta kakspuolison puikoilla. Malleissa on hyödynnetty Leppävirta-lapasten kuviointia ja näistä lähetin malliehdotuksen Strömsööhön viime keväänä.

No enpä tiedä olenko kovin tyytyväinen rannekkeisiin, mutta pipoon olen. Antaapa vaan pakastaa, täällä ei päätä palele!

Myötätuulta

Joskus kauan sitten löysin Ravelrystä mielenkiintoisen Tailvind-huivimallin ja lisäsin sen projekteihini. Siellä se roikkui valmiiden neuleiden perässä tekemättömänä vuosikausia. Yritin jossain vaiheessa poistaa sitä mutten onnistunut, joten olihan se neulottava.

Viime kesänä ostin vihreää Malabrigoa kaveriksi varastossa olevalle siniselle langalle. Käytin molempia Strömsö-rannekkeissiin ja kekkasin, että näillähän voisi tehdä sen Tailvind eli Myötätuuli-huivin. Sininen oli huvennut jo aika vähiin, joten sillä en saanut kuin vajaan kolmasosan huivista. Ohjeessahan värejä vaihdetaan usein sillain että vaihtokohdassa neulotaan joka toinen kerros toisella värillä. Sillä tavalla huivin malli päsee oikeuksiinsa mutta minen vaihtanut värejä kuin kerran ja hyvä tuli niinkin.

Huivi aloitettiin kapeasta päästä, toisessa reunassa lisäyksiä tehtiin joka kerroksella ja toisessa i-cord plus kavennus. Alussa en oikein hahmottanut kumpi reunoista tulisi olemaan suora ja kumpi viisto. No selvisihän se aikanaan. Huivista ei tullut aivan symmetrinen muttei se haittaa, koska kietaisen sen kuitenki kaulan ympärille.

Malli Tailvind by Clara Falk

Lanka Malabrigo Yarn Sock

Menekki n. 85 g

Koko pisin reuna 160 cm, kärjen korkeus 26 cm

Puikot 3,5 mm pyöröpuikot

Fiilis Tykkään

Sinistä lankaa jäi todella vähän, mutta niin vain sain neulottua rannekkeet. Neuloin kolmosen puikoilla, 26 silmukalla vuorotellen sinisellä ja vihreällä, toisen reunan tein i-cordina. Saumaa välttääkseni silmukoin aloitus- ja lopetusreunan yhteen. Korkeutta rannekkeilla on 8 cm.

Kuvat on otettu tämänpäiväisellä retkellä Vehmersalmen Ritoniemessä, jota on aikanaan kutsuttu Savon rivieraksi. Maisema sopi oikein mainiosti kansallispuvun taustaksi ja niin myös huivin :)

Oli ihanan tyyni, kuulas syyspäivä ja voi miten kauniita värejä syksyinen luonto vielä tarjosikaan.

Rannekkeet Strömsöön malliin

Viime keväänä Strömsöön Lee Esselström pyysi yleisöä lähettämään hänelle kuvioehdotuksia suunnitteilla oleviin Suomi 100-neuleisiin. Nyt setti, johon kuuluu kauluri, sukat ja rannekkeet on valmis.

Lankavarastostani ei löytynyt just sillä innostuksen hetkellä paksuja lankoja mallin väreissä, joten ajattelin kokeilla rannekkeita ohuella langalla. Suurensin ohjeen silmukkaluvun 40:stä  60:neen ja pienensin puikkokoon 2 mm. Ensimmäisissä rannekkeissa lankoina on sinistä ja vihreää Malabrigoa sekä valkoista Trekking pro naturaa (75 villaa, 25 bambua), menekki yhteensä 22 g.

Rannekkeen reunoihin tulevat koristeraidat oli hitaita tehdä, mutta voi miten mukavan näköiset niistä tuli. Enpä ollut ennen moisia tehnytkään. Toistin ensimmäisen kuvio-osan, jotta sain rannekkeisiin lisää pituutta. Täytyy tunnustaa ettei kirjoneule ole vahvimpia puoliani. Tässä mallissa oli haasteena pitkät langanjuoksut kuvioiden välillä. Tein niitä kahdella eri tavalla ja alla olevan kuvan valkoisesta osuudesta huomaa, ettei toinen tapa ollut hyvä kun sen seurauksena silmukka jäi vinoon. No oppia ikä kaikki.

Opin myös, että lankojen kannattaa olla juuri saman vahvuisia ja mielellään samaa laatuakin. Ensimmäisten rannekkeiden valkoinen lanka oli hiukan ohuempaa ja lopputulos näkyy varsinkin tuossa puukuviossa tai sitten siinä näkyy vain minun taitamattomuus.

Toisen versioon otin himpun paksumman vihreän (Regia 4-fädig) sekä vaalean langan joka on kyllä villaa mutten tiedä minkä merkkistä. Neulejälki on mielestäni paljon parempi näissä.

Rannekkeita voi pitää kumminpäin vaan. Itselläni ne sujahtaa yleensä niin, että vaalea raita on ylhäällä.

Hm, miksei se kaulurikin toimisi ohuella langalla neulottuna. Tiiä vaikka innostusin kokeilemaan, mutta sitä ennen neulon muutamat rannekkeet lisää, tosin eri mallilla. Näihin taisi jäädä koukkuun :)