Ja nainen joka piteli lasta rintaansa vasten, sanoi: Puhu meille Lapsista.
Ja hän sanoi:
Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne.
He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia.
He tulevat kauttanne mutta eivät teistä itsestänne.
Ja vaikka he asuvat luonanne, eivät he sittenkään kuulu teille.
Antakaa heille teidän rakkautenne, mutta älkää ajatuksianne.
Sillä heillä on omat ajatuksensa.
Voitte hoivata heidän ruumistaan vaan ette heidän sielujaan.
Sillä heidän sielunsa asuvat huomenkoiton asunnossa, minne te ette voi mennä, ette edes unelmissanne.
Te voitte yrittää tulla heidän kaltaisikseen, mutta älkää yrittäkö tehdä heitä itsenne kaltaisiksi.
Sillä elämä ei mene taaksepäin eikä viivy menneessä päivässä....
Profeetta, Kahil Gibran
Niinpä.
Esikoinen oli kova piirtämään jo lapsen. Piirrustusvihkoista löytyy monta kouluaiheista juttua, mm. tämä viisvuotiaana piirretty ja saneltu (klikkaa isommaksi):
Arvatkaapa mikä hänestä tulee isona :)
Onnea rakas Tyttöni!
Onnittelut tyttärelle!
VastaaPoistaIhana kuva ja arvaan, oliskohan opettaja. :)
Rakkaita onnitteluja täältä napapiiriltä "pikkuope"- kummitytölle, missä hän lieneekin.
VastaaPoistaMonenlaisia muistoja herättävä kirjoitus! :) Tuo runo on puhutellut minua voimakkaasti, ilmeisesti sinuakin, kun tähän sen otit.
VastaaPoistaOnnea esikoisellesi ja hänen äidilleen! ;) Veikkaanpa, että hänestä on tulossa ope. Voimia hänelle vaativaan työhönsä!
Onnea tytöllesi!
VastaaPoistaIik noita sun farkkuja! Muistan selvästi, miten äidin yhdellä kaverilla oli tuollaiset. Kuinka ihailinkaan niitä. Jostain syystä silloin ei kuulunut käyttää sukkia lainkaan. Ei edes marraskuussa.
Tupuna: Juu, opetteja hänestä tulee :)
VastaaPoistaTätsy: Menee perille tätäkin kautta :)
Matleena: Kyllä vain, niinhän se on että lapset ovat vain lainaa, kasvavat ja lähtevät maailmalle mutta silti ovat aina sydämessä.
Solveig: Nuo olikin mun lempifarkut :)
Iloista vappua sinulle!
VastaaPoistaVoi, mie aina liikutun siun tarinoista. Osaat vaan kertoa niin koskettavasti eletystä elämästä. Onnea tyttärellesi!
VastaaPoistaPäivi: Kiitos ja aurinkoista toukokuuta sinulle :)
VastaaPoistaChristina: Kiitos kauniista sanoistasi. Kerron terveiset :)
Minä olen pari vuotta nuorempi kuin tyttäresi (onnea!) ja meilläkin tuo Gibranin (meniköhän oikein..) runo/ajatus on ollut äidilläni mielessä. Ja edelleen seinällä tekstattuna huoneentauluna. Sitä sietää kyllä muistellakin! Ja pitää yrittää muistaa sitten joskus, jos itseään voi kuulla kutsuttavan äidiksi.
VastaaPoistaPiparminttu: Onnea vaan sinullekin!
VastaaPoistaNiin, mitä sitä ihminen omistaa, mistä on tullut, mihin menee ja mitä jää; siinäpä kysymyksiä ja missä lie vastauksia. Elämä on Kyllä ihmeellistä. Ja hyvä niin.