Tässä kuva minun neulenurkkauksesta. Tuo tuoli on varmaan 50-60-luvulta ja olen entisöinyt sen joskus kymmenisen vuotta sitten. Siinä on tosi hyvä istua ja neuloa, vallankin kun lypsyjakkara on jalkapallina. Tämä kuva on tässä muistutuksena ja varoituksen itselleni. Älä koskaan , ikinä jätä puikkoa noin.
Taina kyseli blogissaan neulojilta mihin he laittavat apupuikon neuloessaan. Minä kehuskelin pitäväni sitä nutturassa tai villatakin rinnuksissa. No, eilen kun neuloskelin niin ei ollut kumpaakaan, joten pidin apupuikkoa tuollain tuolin reunuksessa (on minulla ihan oikea apupuikkokin, sellainen mutkikas, mutta käytän mielummin sukkapuikkoa siihen tarkoitukseen).
Tästä tulemmekin toiseen pakkiin: Kävin neulomisen välillä laittamassa ruokaa tai syömässä tai kahvilla ja palasin neulenurkkaukseen ja jotenkin vauhdilla istahdin tuolille ja arvaatte varmaan mihin osuin, suoraan puikon päälle. Auts. Kummallista asiassa oli, ettei se edes sattunut, ihmettelin vaan miksen saa vedettyä puikkoa pois pakarasta. Se oli varmaan monta senttiä uponnu ja piti ihan voiman kans nykäistä irti. Eikä vertakaan näkynyt aluksi, mutta kyllä se sitten rupes valumaan. Valokuvaaja Linssi tuli siihen kyselemään, että otetaanko kuva blogiin. Ei kiitos, tuumasin.
Hyvin uppos kolmipuolonen puikko ja näkyi tuo kärkikin vähän vääntyneen. Käviköhän se luussa asti? Ihme kyllä, tänäänkään ei tunnu kipua eikä edes mustelmaa tullut. Että voi se neulominenkin olla vaarallista :)
AUUUH! Tämä olkoon opiksi itsellenikin, kun noita puikkoja pahimmillaan on lojunut sängyssäkin...
VastaaPoistaToivottavasti haava ei kipeydykään, ja onneksi se kuitenkin oli kohtuullisen puhdas puikko eikä vaikka ruosteinen rautanaula!
voi hyvänen aika, ei parane puikkoja pakaroihin osuttaa. Kannattaa pitää nyt huoli, lahjo vaikka Linssi pakarantarkasteluhommiin, ettei tulehdu koska ilmeisen syvälle on puikko kairautunut...
VastaaPoistaMitä tästä opimme? Emme välttämättä mitään, sillä tuo tuolin/sohvan sauma on se paras puikkopidin, vai mitä?
Herranen aika, kuulostaa karmealta! Toivottavasti ei tullut mitään puikkotraumaa.
VastaaPoistaAuts, ihan sieluun asti otti, kun luin juttuasi. Minulla tippui perjantaina korupihdit kädestä ja vaistomaisesti laitoin jalat yhteen sillä seurauksella, että housuun tuli reikä ja reiteenkin, mutta vaan ihan pieni;)
VastaaPoistaHuh-huh! Tuosta tuli mieleen, että äidillä meni kerran ohut sukkapuikko jalkapohjasta läpi sillain vinottain ei siis suoraan jalan läpi vaan jalkaterän reunasta toiseen niin kuin vaakatasossa, vähän vaikea selittää. Ei siitäkään mitään sen kummempaa seurannut, verta ei tullut, eikä ollut kipeäkään, mutta äiti kyllä säikähti vähän, kun huomasi puikon sojottavan jalkapohjassa.
VastaaPoistaAuts, mulla on ollut tapana säilyttää sukkapuikkoa juuri samalla tavalla, kun olen käynyt neulomisen välillä tekemässä jotain muuta. Itse en ole istunut puikon päälle, mutta yksi vieraani kylläkin...Ei kaiketi saanut kovin pahoja traumoja, kun on käynyt kylässä senkin jälkeen. Oppi kuulemma kerrasta, että kannattaa katsoa mihin istuu. Ääh, vieläkin tuntuu tosi pahalta hänen puolestaan.
VastaaPoistaMaria: Sama täällä, täytyy panna puikot ojennukseen ja vahtia, että pysyvät siellä missä pitää.
VastaaPoistaNiin, onneksi ei ollut ruosteinen naula. Kyllä tuntee, että pakaraan on sattunut jokin, muttei se kipeä ole.
TuijaM: Jospa se Linssi saunareissulla tutkailisi pakaraa :)
Toivoisi tästä opiksi ottavan eli noin voi käydä jos puikko on tuolin saumassa. Eikä tämä ollut edes eka kerta, mutta siitä edellisestä oli jo niin kauan aikaa että olin vallan unohtanut.
Taija K: Toivottavasti ei. Olen kyllä tänään katsonut tavallista tarkemmin minne istun :)
Päivi: Minullakin on housussa(kin) hieno reikä :)
Tekevälle sattuu.
Lankakomero: Äitis tais löytää jonkun akupisteen jos ei edes verta tullut:) Hui, kuulosti kyllä vähän pahemmalta kuin tämä minun onnettomuus.
Oli ehkä onni ettei mun puikko ollut ihan ohut, sehän ois voinut painua vielä syvemmälle, uh.
Tess: Yritetään keksiä joku toinen tapa puikon säilytykseen, oman ja muiden turvallisuuden tähden :)
Auh!!! Pelkkä ajatuskin siitä, mitä tapahtui, karmii. Saat kaiken sympatiani.
VastaaPoistaVoin kuvitella miltä tuntuu.. Itse sain bambupuikon (3,5 mm) tökkäämään säären sisään poistuessani autosta kesälomalla (en kyllä ymmärrä miten se sinne meni) ja tulihan sitä verta.. Siis yllättävän syvälle se jyrskähtää puikko! Kannattaa varoa!
VastaaPoistaParanee hyvin sanon kokemuksesta!
Auts, tuntui ihan täälläkin omassa takamuksessa! Ihme (ja onneksi)ettei ole mulle vielä käynyt noin!
VastaaPoistaAuts! Älä siis ikinä jätä puikkoja pystyyn tuolille!
VastaaPoistaNeuleesta tulee varmaan uuden kierroksen jälkeen vielä parempi!
Anne KR: Kiitos sympatioista :)
VastaaPoistaIso Gnu: Meitä ei ole lyöty ritareiksi vaan pistetty neulojiksi, eikös vaan :)
Eila: Toivottavasti ei käykkään :)
Hansu: Juu, mietinkin tuossa että pitäiskö neule nimetä vaikka Persereikäveikeäksi, mutta ei ehkä sentään :)
Auh, tuo on sattunut. Tietenkin näin uusio-savolaisena pitänee sutkauttaa että toiset ne oppii kantapään kautta!
VastaaPoista= )
Terv, Kuopion poppoo
Deerbbq: Vai sanoisko ihan savolaisittain että otin perstuntumaa neulomiseen :)
VastaaPoistaMeinasko se valokuvan ottaa?? Herra harjoittelemaan ensiaputaitoja!! 8)
VastaaPoistaParanemisterkkuja Jyväskylästä!!
Arttu: Tiiäthän sinä sen, aina ois kuvaamassa :)Osas se kyllä puhdistaa haavan ja laastarin nätisti laittaa.
VastaaPoistaNo jospa se nahka tästä parkkiintus. Ei hätää.
Sohvalle unohtuneesta silmäneulasta olen kuullut, mutta että puikko. Sinullahan oli tuuria, kun ei pahemmin käynyt. Hyvää syksyn jatkoa Klaukkalasta.
VastaaPoistaKlaukkalan väki: Niin, onneksi pääsi pienellä reiällä ja suurella säikähdyksellä :) Pitää näköjään olla huolellisempi.
VastaaPoistaHyvää syksyn jatkoa myös teille :)
Kyllä, täältä sen kauniin neulee Bongasin. Kiva, kun kävit, löydän tänne toistekkin.
VastaaPoistaOnpas sattunut hurja juttu, mutta vaara vaanii aina.
VastaaPoistaKyllä varmaan muistat olla varovainen ton asian suhteen ja täytyy yrittää itsekkin laitella puikot vaikka,,, mikähän se nyt olis paikkaan:)
Ei uskois, että noin paksu puikko uppoaa syvälle.
hui kauhea! olet varmaan tökännyt puikon sellaiseen kohtaan, jossa ei ole kauhean paljon hemosoluja. Tuntuu aika käsittämättömältä, että tuollainen tylppä kärki edes menee ihosta läpi.
VastaaPoistaUi ui, ihan pahhaa teki lukea. Ite säilytän just samalla tavalla apupuikkoa. Harmi että joudut purkuhommiin. No onneks neuloessa voip purkaa ja neuloa uusiks. Ompeluhommissa jos leikkaa ihan pipariks niin ei välttämättä ole mitään tehtävissä.(Tää oli kehno yritys lohduttaa)
VastaaPoistaTesa: Tervetuloa uudestaankin :)
VastaaPoistaTupuna: Niinhän se on, vahinko ei tule kello kaulassa.
Kyllä on puikot nyt purkissa ja toivottavasti siellä pysyvätkin. Samaa minäkin ihmettelin, että noin paksu uppos niinkin helposti mutta pois piti kyllä vetää oikein topakasti.
Heidi: Niin varmaan kävi (onneksi) sillä kipua ei tuntunut ollenkaan, eikä tunnu vieläkään. Oonkohan minä ihan tutta tyyppi?
Eipä pitäis tämän jälkeen hirvittää vaikka lääkäri tarjoais miten paksua neulaa tahansa. On mua kyllä pisteltykin kovin usein.
Christina: Hui, varohan ettei sulle käy samallalailla.
Oikeassa olet tuon neuleen purkamisen kanssa. Mielumminhan sen tässä vaiheessa tekee kuin harmittelisi lopun ikää valmista työtä. Joskus toivoisi, että elämässäkin pystyisi purkamaan asioita ja tekemään ne sitten paremmin. No, kyllähän sitä tavallaan voikin.
Anteeks, mut repesin ihan totaalisesti tuota vahinkoa lukiessani :D oli niin hauskasti kirjoitettu tuo kieltämättä aika kauhistuttava tapaturma!! Toivottavasti ei tuu pipiksi!
VastaaPoistaUsi: Eikös se ole niin että vahingonilo paras ilo :) No ei vainiskaan. Kyllä tuo itseänikin jo naurattaa ja mikäs on nauraessa kun ei se pistos koskenut eikä vaivannut. Onneksi pääsi pelkällä säikähdyksellä.
VastaaPoista