Yhtenä kesänä löysin aitassa olevan piirongin kapean laatikon perimmäisestä nurkasta jotain hyvin mielenkiintoista. Tässä kuva piirongista, joka on nyt entisöitynä meidän makkarissa:
Sieltä piilonvierestä löytyi tällainen punaisesta nauhasta tehty rusetti (n. 8 cm lev), johon on ommeltu mustekynällä kirjoitettu lappu Vallankumous v. 1917 3/16
Ilmeisesti tuo päivämäärä on ollut merkittävä asia Suomessa, sillä silloin Nikolai toinen luopui vallasta. Hän ei liene ollut kovin pidetty henkilö Suomen suuriruhtinaanmaassa, koska rikkoi jatkuvasti meille annettuja lupauksia.
Asian tekee mielenkiintoiseksi se, että luultavasti mummon kotiväki ei ollut erityisen poliittista. Aitasta löytyneiden Lotta-svärd tavaroiden ja Suojeluskuntanauhan perusteella voisi tosin päätellä, että enemmän oltiin kallellaan valkoisiin kuin punaisiin. Mutta oliko tuo keisarin vallastaluopuminen niin suuri juttu, että aatesuunnasta riippumatta ilmaistiin yhteinen ilo rusetilla vai onko tuo ollut jonkinlainen henkivakuutus? Kuka rusetin on tehnyt ja onko sitä käytetty jossain? Mielenkiintoista. Mikä harmi ettei aikanaan tullut kyseltyä näistä asioista.
Juuri sattumalta eilen luin Olavi Junnilan Hyvinkään seudun historiaa, jossa kerrottiin näistä punaisista nauhoista (Hyvinkään näkökulmasta):
VastaaPoista"Tieto tsaarin kukistumisesta levisi 13.3.1917 ja kolmea vuorokautta myöhemmin Helsinkiläiset matruusit syrjäyttivät keisarilliset upseerinsa. Kenraalikuvernööri Seyn vangittiin, vietiin Pietariin ja surmattiin. Hyvinkäällä santarmit vetäytyivät 16.3. tähystyspaikoistaan. Kun Helsingistä tulleen junan matkustajilla oli rintapielessään punainen nauha, asemamiehet repivät punaiset lipun suikaleiksi ja sijoittivat hekin nauhan rintaansa. Pian sellainen oli kaikilla rinnuksissaan; innokkaimmat eivät tyytyneet yhteen nauhaan vaan koristautuivat perusteellisemmin."
Kun googletin asiasta, löytyi tällainenkin tieto:
"Vuonna 1917 elettiin rauhattomia aikoja. Turkulainen kulttuurihistorioitsija Hannu Laaksonen toteaa, että maaliskuun vallankumous Venäjällä antoi suomalaisillekin rohkeutta toteuttaa uudistuksia. Sekä tsaari että Suomen kenraalikuvernööri oli jo vangittu.
- Keväällä jopa porvarit kantoivat rinnassaan punaista nauhaa. Silloin Turussa järjestettiin runsaasti kansanjuhlia varsinkin Kauppatorilla. Vielä tuohon aikaan ei ollut vastakkainasettelua työläisten ja porvariston välillä, vaan kaikki iloitsivat uudesta vapaudesta, Laaksonen kertoo."
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-04-26,104:2:454663,1:0:0:0:0:0:
Mielenkiintoinen löytö, tuommoiset ovat aina hienoja löytöjä! Muuten OT, onko tuossa lipastossa salalokeroa? Yleensä sellainen tehtiin tuommoisiin.
VastaaPoistaHenna: No jopas sattui mukavasti että luit samoista asioista. Eli oikein arvelin. Nämä asiat ovat mielenkiintoisia ja kun ajattelee, niin eihän niistä niin kauhean kauan ole.Paljon kiitoksia tiedoista :)
VastaaPoistaSoile: No niin minustakin. Jos löytäis sopivat vanhat kehykset, niin tuostahan vois tehdä taulun. Ei ole salalokeroa, ei. Löysin sieltä aitasta myös punamultajauhetta ja tuo piironki on maalattu siitä tehdyllä maalilla.
Juuri tuota samaa aioin kommentoida, että maaliskuun vallankumoushan ei ollut vielä bolsevistinen. Silloin "vain" laitettiin tsaari viralta, ja asiasta iloittiin Suomessakin yhteiskuntaluokasta riippumatta. Punainen oli vallankumouksen väri yleensä, ei puolueen väri.
VastaaPoistaVasta kesän 1917 aikana tapahtui jako punaisiin ja valkoisiin, ja maatalouslakot ym. tekivät ilmapiirin levottomaksi. Kun lokakuun bolsevistinen vallankumous sitten tapahtui (eli Kerenskin väliaikainen hallitus pantiin viralta ja Lenin nousi johtoon), sitä kannattivat punaiset.
Upea tuo löytö, pidä siitä hyvää huolta!!
Kiinostava löytö. Ja tosiaan harmi, ettei aikanaan tullut kyseltyä näistä asioista. En tiedä olisiko saanut vastauksia, "näistä asioista" - ainakin joistakin oli varmaan vaikea puhua.
VastaaPoistaKaisa: Olihan se tosiaan meidänkin etu ja onni että Nikke pullautettiin toimestaan.
VastaaPoistaTäälläkin on ollut aika levotonta, mutta pohjosen mummo kertoi ettei sielläpäin juuri huomannutkaan sotaa. No eihän siellä ollut teollisuuttakaa, ihan pohjosessa meinaan ja tuskin kovin suuret elintasoerotkaan.
Sari: Niin, on varmaan paljon vaiettuja asioita ja harmi jos ei tunne omaa historiaansa. Onkohan se ihmismieli rakennettu niin, että mielummin vaietaan vaikeista asioista. Tosin ei sekään ole hyvä jos siirtää vihaa ja katkeruutta perintönä sukupolvelta toiselle, niinkuin esim. tuolla lähi-idässä.
Kiitos kommenteista Kaisa ja Sari.