Todennäköisesti taulun on tehnyt mummoni tai jompikumpi isotädeistä joskus 20-luvulla. Taulu on kirjottu muliinilangalla pellavapohjalle, reunat ovat puuvillakangasta ja koko on n. 60 x 40 cm.
Muistan lapsuudessa nähneeni näitä, mutta kuinkahan on nuoremman polven laita. Taitavat olla katoavaa kansanperinnettä. Tämä kyseinen taulu on muuten seinällä, tuossa vanhan piirongin yläpuolella.Näissä vanhoissa kirjontajutuissa ja muissakin tekstiileissä on jotain hyvin viehättävää. Jo pelkästään se, että ihmisillä on ollut aikaa istua ja kirjoa kirjomisen ilosta on jotenkin kiehtovaa. Vaan enpä oikein näe itseäni pistelemässä huoneentaulua vaikka olisi aikaakin. Ohjekin löytyi ja vielä tuolla samalla tekstillä Raija Pesun Kauniit vanhat käsityöt- kirjasta.
Lainaus ihanasta kirjasta Kirjotut kirjaimet - Muistojen monogrammit:
Huoneentaulun kirjontatyöhön ryhtyivät sellaiset henkilöt, joiden käsityötaidot eivät välttämättä olleet kovin kummoisia. Niinpä tulos voi olla hellyyttävän kömpelö ja oikeinkirjoitusompelu puutteellista. Nämä taulut ovat kirjonnan naivismia. Helena Raussi-Tihula
Heh, mun kirjontataidot on sellaiset, että ei kyllä syntyisi kovin kummoista huoneentaulua lainkaan. Onkohan yleinen käsityöosaamisen taso ollut aiemmin kovempi...
VastaaPoistaHieno huoneentaulu sinulla!
VastaaPoistaMinä en nuorempana arvostanut huoneentauluja juuri ollenkaan, kai siitä johtuen, että olin nähnyt niitä niin monenlaisia ja monien kauneus ei yltänyt minun kauneustajuni asettamiin mittapuihin. Nykyisin ymmärrän asian aivan toisin ja näin kauneutta niissä monissa kömpelöissäkin töissä. Tuo naivistinen onkin hyvä ilmaisu niille! ;) Olen muuten itsekin tehnyt kaksi huoneentauluajoskus 1980-luvun alkupuolella, toinen niistä on minulla itselläni.
Limeadine: Todennäköisesti osaamisen taso on ollut aikanaan korkeampi. Ja kyllä kai siinä ainakin merkkaustaidot ovat harjaantuneet kun kaikki tekstiilit on pitänyt merkata. Eipä ole meikäläisenkään taidot kovin kummoset, niistä joskus tuonnempana :)
VastaaPoistaMatleena: On tuo omalla vanhanaikaisella tavallaan aika viehko. Juu, minustakin tuo naivius oli aika osuva ilmaus. Näytäppäs joskus oma taulusi :)
Kaunis lause. Ja niin totta.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista(Korjasin pari kirjoitusvirhettä:)
VastaaPoistaMeillä on kotona huoneentaulu, jonka olen ostanut kirppikseltä. Siinä lukee näin: "Kaffetåren den bästa är av alla jordiska drycker." Se on ehkä vähän pinnallinen mietelauseeksi, mutta silti se saa minut hyvälle tuulelle. Google on paljastanut, ettei tuo taida olla kovin harvinainen mietelause ruotsinkielisessä maailmassa (vaikka kokonaan samanlaista omani kanssa en olekaan muualla nähnyt).
Ehkä yksi ihanimmista näkemistäni huoneentauluista on ollut se, joka on Tampereella yhdessä Amurin työläismuseokorttelin pikku asunnoista. Siinä lukee: "Olemme kaikin tavoin ahtaalla, mutta emme umpikujassa." Onpa ollut viisas ihminen se, joka on keksinyt noin lohduttavat ja sympaattiset sanat toisiinsa liittää.
Villapeikko: Sitä minäkin toivoisin.
VastaaPoistaHeidi: Kahvinylistystaulu, voi miten somaa :)Hei, voisitko näyttää sen blogissasi.
No onpa tosiaan kannustavasti kirjailtu huoneentaulu siellä Amurissa, pisti ihan miettimään. Sopis tähänkin huusholliin.
Olen ajatellut huoneentaulu(je)n tekemistä, mutta en oikein ole ehtinyt toteutukseen asti. Mielessäni oli sellaiset reippaammat tekstit tyyliin "aina roiskuu kun rapataan" tai "rumat ne vaatteilla koreilee" ... jos kesälomalla ehtisi ;)
VastaaPoista