Ei näistä enää juttuakaan irtoa. Saajalleen sopivat ja mieluiset, ei kait sitä muuta.
Muksut olivat kylästelemässä viikonloppuna. Eilinen pelailtiin ja tänään ommeltiin kuopuksen kanssa. Hän on yhenäkin innostunut moisesta ja se jos mikä on kiva. Tehtiin ihan ompelimo yhteen huoneeseen; ompelukone, saumuri, silityslauta ja -rauta ja kaks innokasta ja mummo vielä tsemppaamassa. Kyllähän siinä yks anorakki saatiin aikaan (kuvassa vasemmalla)
Voi että tulee aina niin haikea olo kun lähtevät.
Oi, sen haikean tunteen tiedän. Äidin sydän pakahtuu ikävään, odottaa jo seuraavaa näkemistä katsellessaan luotaan etääntyvää selkää.
VastaaPoistaNiin totta.
PoistaKauniit sukat, simppelit, mutta kumminkin pienellä jujulla kivannäköiset.
VastaaPoistaKiitos. Ilman tuota raitaa oisivat kovin tylsät.
PoistaEikö olekin ihana neuloa omille lapsille sukkia :) ? Minä ainakaan en voi koskaan sanoa ei, vaan heti on saatava langat puikoille ja mahdollisimman nopeasti lapsen jalkaan. Vaikka todellakaan huutavaa pulaa ei sukissa tässä taloudessa ole :)
VastaaPoistaOn ja sama vika täällä. Minusta on niin mukava sukittaa omat lapset ja joskus vähän muidenkin :) Ja tähän loppuun lauletaan; jospahan säilyis äidin lapset kylmältä maailmassa
PoistaKauniit sukat! Meillä ainokainen asuu vielä onneksi kotona. Voin vain kuvitella miltä tuo ero tuntuu.
VastaaPoistaVoi onnekasta. Lapset kasvaa niin nopeasti ja aika kuluu vauhdilla, pitää siis muistaa nauttia tästä hetkestä :)
PoistaOnpa kyllä tosi kiva kun laps on innostunut käsitöistä :) Kunpa meilläkin edes joku noista kolmesta... :D
VastaaPoistaEi sitä koskaan tiedä :) Tämä kuopuksen intokin tuli ihan yllärinä.
Poista