Neuloin lapsenlapselle villapuvun alkuvuodesta ja salaa toivoin, että tulis nyt pakkasia, jotta puvulle olisi käyttöä. Toive toteutuikin ja ensimmäisenä valmistuneet villahousut pääsivät lämmittämään lapsenlapsen jalkoja. Mutta voi kehveli, housut taisivat lämmittää/kuumentaa myös tunteita, sillä ne kuulemma kutittavat eikä lapsenlapsi haluais pukea niitä millään ylleen.
Housut tein Klompelompen Kovispöksyjen ohjeilla, joka havaittiin hyväksi muutama vuosi sitten. Tälläkin kertaa käytin ohjetta ohuempaa lankaa ja niinpä silmukkamäärät piti laskea erikseen ja luulenpa, että lahkeista tuli turhan tyköistuvat ja varmaan ne siksi kutittavat, vaikka lanka on pehmeää merinovillaa (Gjestal Bay Ull) paitsi tuo turkoosi raita, joka on Sandnes Garnin Sisua eikä sekään nyt mitään karheaa ole. Ehkä kannattaisi purkaa lahkeet haaroihin asti ja neuloa ne uudestaan ilman kavennuksia, jotta saisi vähän enemmän väljyyttä.
Villatakin tein omasta päästä, vähän jostain katselin mittoja ja laskin silmukkamäärät. Neuloin takin alhaalta ylös, päättelin olkapäät kolmen puikon menetelmällä, hihan silmukat poimin kädentie pyöriöstä ja neuloin ne ylhäälät alas. Ainoat saumat tuli taskujen reunoihin. Takista tuli jotenkin ukkimainen ja vahanaikaisen näköinen,
Todennäköisesti takin koko on oikea, mutta laspenlapsi ei suostunut sovittamaan sitä. Arveli varmaan, että taas on mummo neulonut raastinraudan :)
No, onneksi ollaan kevättä kohti menossa joten villavaatteet voi laittaa kohta jäähylle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti