Viimeksi kun vietimme siellä kaunista kesäiltaa, maisema oli niin maalauksellinen että pakkohan se oli yrittää ikuistaa valokuvaan ja hyvin siinä onnistuttiinkin. Kuva on ollut meidän seinällä jo vuosia ja nyt kun serkkutyttö täytti pyöreitä, teetin myös hänelle samanlaisen. Ja me kun olemme tällaista kylmäkoipista sukua, mukaan piti neuloman myös villasukat. Mielessä pyöri hienot suunnitelmat just kuvan värisitä sukista vaan eipä tältä kylältä löytynyt ihan sitä mistä haaveilin, mutta jotain sentään.
Ja ihanhan tuossa ois melkein samat värit ja raidat niinku; Kesäpaikka, Inari, Mahlatti, taivas, Kesäpaikka, Inari, Mahlatti, taivas...
Sukat on ihan perussellaiset resorivarsilla, neulottu kakkosen puikoilla Austermann Stepistä ja Katia Laine Nylonista. No enpä hoksannu punnita, mutta jotain 50-60 grammaa meni näihin 37-38 kokosiin sukkiin. Ja sitten tapahtui vielä tallainen arkipäivän neuleihme; tuli ihan vahingossa symmetrinen raidoitus molempiin sukkiin.
En millään muotoa yrittänyt moista, mutta niin vain kävi. Melkein tekis mieli itsellekin neuloa samanmoiset, jotta näkis voiko ihme toistua ja muutenkin. Oishan se kiva haaveilla pohjosen reissusta Kesäpaikkasukissa, sillä edellisestä kerrasta on jo kovin pitkä aika. Kuinka ne vuodet niin joutuin menee..
Arkipäivän neuleihme, hihhih. Hyvin sanottu. :)
VastaaPoistaKivat kesäpaikkasukat ja räsymattokin niistä tulee mieleen. Luin muuten aikaisemman saamelaispostauksesi, johon alussa on linkki, ja ensinnäkin toivotan hyvää saamelaispäivää neljäsosasaamelaiselle! Tosin sinulla saattaisi olla saamelaismääritelmän perusteella oikeus kutsua itseäsi myös ihan kokosaamelaiseksi, vai? Minullakin on isän puolelta saamelaisjuuria, yksi suvun kantaisistä oli Aikio (tai Aikkia) ja muitakin saamelaisnimiä löytyy. Etelä-Lapin metsäsaamelaiset vaan suomalaistuivat jo varhain, kai sekä kieltä vaihtamalla että (avio)liittojen kautta.
No niinpä vain tuleekin räsymatto ja se sehän on vain kodikasta:)
PoistaNo en oikein ilkiäis ihan saamelaiseksi itseäni tituleerat kun en ole koskaan edes asunut Oulua pohjoisempana ja kun suonissa virtaa kuiten puolet savolaisverta. Mutta varttisaamelainen kyllä olen :)
Ja sitähän ei tiiä vaikka oltas sukua. Meillä on tuommonen Morottajan sukukirja ja sieltä löytyy Aikioitakin vaikka kuin. Eli asuukohan meissä jokaisessa pieni Morottaja :)
Ihanat sukat, kauniit värit! :)
VastaaPoistaItsekin ihan yllätyin kuinka kivasti tuo kirjolanka uppoutui tummansinisten raitojen väliin. Yleensä en oikein pidä kyseisistä langoista kun tulokseksi voi tulla melkoista sillisalaattia.
PoistaMinäkin olen lapsena yhden kesän viettänyt keskellä Inarin-järveä olevassa saaressa. Siitä onkin jäänyt pysyvät ihanat muistot. Siitä on jo yli 50 vuotta. Lähellä olevassa saaressa asui siihen aikaan joku erakko ja me lapset aina pällisteltiin ohi mennessä, josko tätä ihmeellisyyttä sattuisi näkymään. Eipä näkynyt koskaan :)
VastaaPoistaHaa, oiskohan se ollu se Pelanterin Uuno? Muistaakseni sen niminen erakko asui jossain saaressa. Hän oli semmonen ystävällinen heppu, joka kyllä mielellään kylvetti saareensa piipahtaneet turistit. Mekin käytiin siellä kerran kylässä.
PoistaOnpa ihanat ja raikkaat raidat näissä sukissasi
VastaaPoistaIhanan pirteät sukat! Tykästyin myös tuohon edelliseen myssykkään:D
VastaaPoistaKyllä on upea maisema, ja sukan värit kuin kuvasta poimitut :)
VastaaPoistaMyöhästyneet kansallispäiväonnittelut! Voi vain kuvitella, miten upeat ovat maisemat teidän kesäpaikassanne. Kauniisti kyllä olet saanut kuvan värit toistumaan sukissa.
VastaaPoistaKiitos kommenteista enkuli, Paula Kristiina, Emma ja Minna-Kaisa :)
VastaaPoistaHienot sukat tuli! Mulle kävi kerran samoin kun en yhtään yrittänyt täsmäyttää raidoitusta ja sukista tuli täysin identtiset ;)
VastaaPoistaSukkien ja taulun onnellinen omistaja kiittää ja kumartaa. Meinasinkin laittaa samalle seinälle sekä taulun että sukat mutta kylmät varpaani saakin nauttia ikuisesta kesästä ;)
VastaaPoistaOi, ollos ikuinen kesä sinun varpailla rakas serkku :)
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista