Voi että sormia syyhyttäis jo päästä jonkun suuremman neulomuksen kimppuun. En nyt sano että olen vallan kyllästynyt sukankutomiseen, mutta jotain sen tapaista on havaittavissa. Vaan vielä minä muutamat sukat lahjavakkaan teen. Nämä valkoiset Joannat tuli kyllä ihan omaan käyttöön.
Nämä on kudottu Novitan Tico Ticosta, joka on minulle uusi tuttavuus. Lanka on sopivan ohutta, mutta kakspuolosilla neulepinnasta tuli harvahkoa, vai miten sen nyt ilmaisisi. No, seuraavat teen kakkosilla. Riittoisaakin lanka oli, 38 numeron lyhytvartisiin sukkiin riitti 50 g. Olen käyttänyt sukkia jo monta päivää ja ne tuntuvat miellyttäviltä jaloissa. Toivotaan että myös kestävät.
Nämä pikkusukat neuloin vähän niinkuin testisukiksi. Ne on neulottu siitä Lana Gatto Filferistä, jota ei saisi pestä koneessa, mutta minäpä pesen ja katson mitä tapahtuu. Jos ei kummempia, niin lähetän ne lämmittämään eräitä pikku jalkoja. Langanmenekki n. 45 g.
Jokunen aika sitten sain sähköpostia Tuijalta, joka oli löytänyt vanhasta Kotiliedestä juttua Leppävirta lapasista. Kiitän vielä kerran vinkistä ja voi mikä mäihä että meidän kirjastosta löytyi just kyseinen lehti
ja sieltä tämä:
Malli on hiukan erilainen kuin se Mary Oljen kirjasta löytyvä ohje. Tässä tuo varsi ei näytä resorilta ja peukalokiilan kuvion alku on hieman toisenlainen. Mutta voi miten mukava löytö.
Lehdessä tai oikeastaan koko vuosikerrassa oli muutakin mukavaa. On sitä ennenkin osattu panostaa mainoksiin:
Terveyttä tuottavia leikkikaluja :)
Huhtikuun numerossa 8 (1927) oli kirkkoherra Juhani Aholan kirjoittama juttu Nilla-Uulan lasta kastamassa. Tässä yksi jutun kuvista:
Kaunista vanhaa naista akotellaan,höh. Onkohan tässä nyt rasismia vai nimiteltiinkö vanhoja maalaisnaisia noin yleisesti akoiksi tuohon aikaan.
Hassultahan se akottelu kuulostaa nykyään, mutta kyllä meidän Pappa käyttää ainakin akka-termiä ihan vaimoihmisistä yleesä. Siis että sen ja sen akka oli siellä myös. Tai että akkansa oli myös siellä. Ainakin haluaisin ajatella, että ei hän sitä pahalla sano! :)
VastaaPoistaKauniita sukkia neulot!
Eikö se akka ole jossain murteessa sama kun sanoisi nainen. En ole varma, mutta luulisin näin.
VastaaPoistaEipä nuo "Ruokolahden eukotkaan" taida maalausta tarkemmin katseltaessa vaikuttaa kovin iäkkäiltä (ja onhan joukossa yksi nuorempi neitokainenkin), mutta eukoiksi vaan ovat nimenneet. Ja niin uurteisia että Helsingissä ovat aikanaan ihan kauhistelleet, kuinka siellä Saimaan äärellä on niin rujoja naisia. :D
VastaaPoistaJuu... musta sais ihan yhtä vanhan helposti kun pistäisin tuon koltun päälleni. Ennen vanhaan vanhennittiin nopeammin kun keski-ikäkin oli paljon matalampi. Toisaalta vanhat sai näyttää vanhalta! Sukkamallisis on upeita ja ihalilen sinua, joka osaat tehdä noita malleja noin hienosti. Minulla ei oikein tietotekniikkataidot riitä tuohon. Siiri-sukat on mulla suunnitteilla.
VastaaPoistaAinakin Pohjanmaalla "akka" oli aikanaan kunniallisen naisen nimitys. Jos puhuttiin "naisesta", maine oli kyseenalainen. :)
VastaaPoistaSanna: Se voi olla että akka istuu vanhemman väen suuhun paremmin. Onkohan sen sanan merkitys jotenkin muuttunut aikojen saatossa? Kiitos sukkakommentista :)
VastaaPoistaInkeri: Niin voi olla ja se on kai luettavissa tuosta Kaisan kommentistakin.
ps: Juu, ei siellä Helsingissä varmaan siihen aikaan ollut sen pahemmin eukkoja kuin akkojakaan, rouvia vaan. Ihan niinkuin nuo eukot ja akat liittyisivät jotenkin agraarikulttuuriin.
Auli: Niin sais minustakin :) Riittäisköhän pokka jos lavastais tuommoisen kuvan itsestään, lakkikin taitais löytyä omasta takaa tai siis äidin takaa. Kyllä varmaan, mutta riittäiskö pokka kuvan julkaisuun onkin sitten toinen asia :)Minusta tuo kuvan nainen on kyllä hyvin säilynyt 70-vuotiaaksi.
Kiitos sukkakommenteista sinullekin :)
Kaisa: Hassua. Toisaalta topakka akka ja napakka akka ovat kyllä ihan positiivisia ilmauksia. Toivoisinpa joskus itsekin olevani moinen. Eikös niitä vahvoja naisia ole juuri siellä teillä päin?
Minusta naikkonen sanassa on jotenkin epämääräinen kaiku.
Ei minustakaan akka ole ruma nimitys, vaimoa usein sillä tarkoitetaan.
VastaaPoistaAkka Pohjanmaalla ja ämmä Karjalassa ovat kunniallisen vaimoihmisen nimityksiä. Meidän aikanamme pitäisi hävetä, kun ollaan tehty nimityksistä vähän niinkuin haukkumasanoja.
VastaaPoistaKauniita sukkasia ja ihania nuo vanhat kuvat. Nuo Nokian kumipallot ovat varmaan sama kuin nykyajan Wii :)
VastaaPoistaNeuloin Pinja-sukat ohjeellasi. Jos haluat, niitä voi käydä kurkkimassa blogistani. Kiitos sukkaohjeista, ne vaan on tosi kivoja ja kauniita sukkia saa aikaiseksi. :)
VastaaPoistaPäivä: Niin, se kai riippuu siitä millaisella äänensävyllä sen sanoo :)
VastaaPoistaLeena: Niinpä. Ihan pohjosessa ämmi tarkoittaa mummoa, tosin meidän pohjosen mummo oli kyllä mummo :)
helena: Nuita vanhoja lehtiä on kyllä kiva selailla. Ai kun eteen sattuis vielä niitä käsityöaiheisiakin lehtiä.
Pinni: Voi miten mukava, että sukkia neulotaan :)
Taitava sukantekijä olet!
VastaaPoistaMinulla on sama käsitys kuin monella muullakin kommentoijalla, että ennen vanhaan ja eri murteissa akalla ja muilla meidän korvissamme haukkumiselta kalskahtavilla sanoilla on ollut/on ihan arkinen merkitys. Ämmi on minullekin tuttu, tosin pohjoisen mummo oli meille mummi.
Tuija: Kiitos :)
VastaaPoistaOnkohan aiheesta tehty yhtään tutkimusta. Hmm, pitääpäs tutkia. Meidän toinen isoäiti oli mummi ja muistan kun tämä mummi kuoli niin mummolasta tuli loogisesti ukkila.
Minun appeni kutsui minua alta 20 vuotiasta akaksi. Voi miten kamalalta se kuulosti. Huomasin kohta, että kaikkien poikiensa vaimoja hän kutsui akoiksi. Eihän kyllä pahaa tarkoittanut. Tosin kuulosti aina yhtä pahalta. Kaupassa pikkupoika kärryssä huusi äitiään tule nyt v:n ämmä. Ei varmaan keltään paikalla olijalta jäänyt epäselväksi mitä nimeä iskä äidistä käytti.
VastaaPoistaSalomea: Juu, kyllä ämmä ja veen kanssa varsinkin on jo paljon pahempi kuin akka. Ehkä se noita etuliite on tuonut sanalle vähän kyseenalaisen merkityksen. Ukko sana on paljon positiivisempi.
VastaaPoista