tai oikeastaan ravintola Sampossa Kuopiossa. Menimme sinne kavereiden kanssa syömään muikkuja ja voi sentään kun pöydällä sattuikin olemaan soma pöytäliina.
Heti tuli Outi ja hänen kesäverhonsa mieleen ja ajattelin, että nytpä otan kuvan ja lähetän hänelle tällaisen kuvaterveisen, josta myös muut pääsevät osallisiksi.
Siis aivan mainio, positiivinen idea joka sai myös mielikuvituksen liikkeelle ja siinähän sitä muikkuja odotellessa suunniteltiin jo vaikka vallan minkälaisia kirjontoja. Jos olette Kuopiossa ja pidätte muikuista niin käykää ihmeessä Sampossa.
Ja neulerintamallakin on tapahtunut edistystä. Paksu villatakki on valmis, on ollut jo muutaman päivän enkä malta olla vilauttamatta sitä,
mutta teen virallisen postauksen jahka saan kuvattua takin omistajansa päällä. Hyvää kevätsunnuntaita kaikille :)
Hauska idea tuo pöytäliina! :) Ja villatakki näyttää kerrassaan upealta!
VastaaPoistaSampon muikut on herkullisia ja liina aivan mainio. Mukava kun jaoit sen meidän kanssa.
VastaaPoistaOnpas se HIENO! Tämä antaa kyllä kaivattua lisätsemppiä kirjontapuuhiin. Nyt on ihan pakko saada valmista! Kiitos! (Neule myös on upea)
VastaaPoistaIhana pöytäliina. Hieno kirjontatyö. Tuota voisi vaikka soveltaa perhejuhlissakin. Kirjoa aina kaikki vieraat liinaan. Entäs takki sitten: superhieno!
VastaaPoistaTuommosesta pöytäliinasta tulee hyvä mieli! Upealta näyttää tuo neulekin, eipä sillä :)
VastaaPoistaSirpa: On kyllä ja sitä katsellessa tuli ihan oikeasti hyvälle tuulelle.
VastaaPoista-sanna-: Oletpa tainnut sinäkin maistella Sampon muikkuja :) Kyllä vain olivatkin hyviä, tällä kertaa oikein smetanan kanssa, njam.
outi: On se. Ja nyt jäämme jännällä odottamaan sinun verhoja :)
Auli: Hyvä idea, kaikille vieraille lankaa, neula ja joku kulma pöytäliinasta. Sinne sitten vaan ajatukset ja mietteet :) Tai sitten jälkikäteen joku kirjoisi illan tunnelmat, laulunpätkät ja ajatelmat. Voi että kun oliskin niin viihterä :)
Tess: Niin tulikin ja siinä oli jutun juurta ja se sai mielikuvituksen lentämään.
Minä kävin myös kesällä Sampossa muikuilla ja ihailin noita kirjottuja pöytäliinoja. Tuo oli varmaan jossain varatussa pöydässä, koska sitä en nähnyt :) Liinat taisivat olla osa sitä taidetempausta, jossa yleisö sai kirjoa omia rakkauskokemuksiaan ja martat olivat neuvomassa tekniikoita?
VastaaPoistaVillapaita on ihanan rouhea. Innolla odotan laajempaa kuvamateriaalia siitä..
Kylläpäs on lupaavan näköinen villatakki! ja kirjontatyö on tosi veikeä:)
VastaaPoistaKäsityönopettaja: No nyt on mennyt ihan ohi tuollainen taidetapahtuma, mutta onpas ollut mainio juttu. Miten positiivinen tapa uudelleenlämmitellä muinoin opittuja kirjontataitoja. Hyvä Martat! Siltä ne liinat näyttivätkin, etteivät oleet yhden ihmisen käsialaa.
VastaaPoistaPirjo: Liinat oli veikeitä on ja takki on ainakin siinä mielessä onnistunut että oli omistajalleen mieleinen. Siitä tänään tai huomenna lisää.
Ja höh, minä Outi blogiin kirjoitinkin, että liinaanhan voisi kirjoa, meille kun ei voi verhoja laittaa. Ei ollutkaan niin originelli idea. Mutta siis hieno liina!
VastaaPoistaanpali: Eikös se monesti olekin niin, että hyvä asia keksitään monta kertaa ja yleensä yhtäaikaa :)
VastaaPoistajoo, se taidetapahtuma oli viimekesänä, ja Sampossa olisi saanut käydä kirjomassa noita liinoja. Minullakin oli vakaa aikomus käydä kirjomassa, mutta niinpä vain jäi sekin homma toteuttamatta. Harmi! terv mp
VastaaPoistamp: Nyt ihan hävettää kun on mennyt tuollainen tapahtuma ihan huomaamatta, mutta toisaalta, oiskohan tuota täältä asti tullut edes lähdettyä. Hyvä että jotkut ovat käyneet, oli ne niin mainioita liinoja.
VastaaPoistaPieni on tämä maailma! Tyttäreni oli noita kirjomassa ja tunnisti oman tekstinsä!
VastaaPoistaSukkalandia: No jopas sattui hauskasti :)
VastaaPoista