Wanhalle uutta

Hehheh, oli ihan pakko laittaa moinen otsikko. Jäljenpänä selitys.

Pahoittelen heti alkuun kuvien laatua. Ne on otettu kiireessä ja vähässä valossa eli luvassa daideellisia otoksia. Uusia ei ehdi ottamaan vähään aikaan eli tyytyminen tähän.

Töissä olen huomannut, että melkeinpä käyttökelpoisin villavaate on joku kevyt liivi. Se ei ole liian kuuma ja lämmittää kuitenkin sopivasti. Pari minulla jo onkin mutta eipä yhtään kietaisuliiviä. No eikun tekemään vallankin kun tuli ostettua sopivan ohutta lankaa. Ja kun viidestoista päivä alkoi lähestyä niin ajattelin, että liivihän voisi sopia myös juhla-asusteeksi (sikälimikäli valmistuisi ajoissa), vallankin kun langan ja koltun väri sattumalta rimmasi niin hyvin.


Koska olin neulonut samaisesta langasta ennenkin, uskalsin ryhtyä toimeen ilman senkummempia laskelmia, periaatteella koko homma hatusta ja mututuntumalla. Vanhassa mustassa neuletakissa on kiva, pelkistetty pintaneule joka toimii molemmin puolin ja ajattelin tehdä tähän samoin. No mallineuleenkin kaivelin hatusta ja jossain vaiheessa huomasin ettei se mennytkään ihan samoin. No ei väliä, toimii näinkin.

Aloitin olkapäiltä, koska siten oli helpompi sovittaa neuletta sen edetessä. Kauluksen uurteet ja kädentiet onnistuivat hyvin, takana olevat kiilat myös, mutta


kietaisuvyöt ovat ehkä turhan leveät. Mietinkin tässä, josko purkaisin ja tekisin ne uudestaan. Se kylläkin edellyttää, että puran koko helmaosan sillä vyöt on neulottu työhön lisäämällä silmukoita. Neuleessa ei ole siis yhtään saumaa. Ja en ole aivan varma onko tämä nurjapuoli sittenkään kivan näköinen.

Malli omasta päästä
Lanka Novita Florica
Menekki 200 g
Koko sopiva
Puikot 3,5 mm pyöröpuikot
Virkkukoukku 3 mm

Liivi kyllä valmistui ajoissa, mutta kävi sitten niin, etten kuitenkaan laittanut tätä, enkä liion samanväristä kolttuakaan synttäreilleni, joita vietettiin viime lauantaina. Aiemmin mainittu vanha musta villatakki sai luvan lämmittää hartioita ja tunnelman lämpimyydestä vastasi satapäinen ystäväjoukko. Kiitos heille kaikille. Voi että oli lystiä, vieläkin hymyilyttää :)

Satuin vielä saamaan lahjaksi ystäväni tyttären tekemän huovutetun kaulanauhan ja sehän sopi tällaiselle villanystävälle kuin nenä päähän ja sai luvan heilui kaulalla koko illan. Ja kyllä se heiluikin. Kiitos Idalle :)

JK. Unohdin mainita, että sain toisenkin käsitöihin liittyvän lahjan. Tuossa alimmassa kuvassa olevat henkilöt plus herra R. (kiitos vielä kerran :) olivat porukalla kehränneet kultalangasta minulle tuollaisen kultalevyn ja niinkuin suuressa maailmassa tapana on, minäkin ripustin sen vessan seinälle :)