Lähtökohtana oli tehdä jotain aranneuleen tyylistä eli palmikoita ja pintaneuletta vuorotellen. Muuntelin hieman Elsebeth Lavoldin Viikinkineuleet kirjan reunustettua pikkuristikkoraitaa (s. 54) ja pinta(vai sanotaanko se pohja) neuleena oli neljän silmukan mallikerta oikeita, nostettuja ja nurjia silmukoita(no olipas selkeästi sanottu).
Hihat ovat satulamalliset. Koska olkapäille tuli noinkin paljon silmukoita, hyödynsin osan niistä takakappaleen yläosaksi.
Yhdistin hihakappaleet takaa keskeltä silmikoimalla. Vähän harmittaa, kun saumakohdasta ei tullut niin näkymätön kuin olisin halunnut. Vielä on siis opittavaa.
Takakappaleen ja yläkkaarrokkeen saumasta ei onneksi tullut kovin paksu, sillä lanka on suhteellisen ohutta. Olishan sitä voinut niinkin tehdä, että olisi poiminut silmukat tuosta kaarrokkeesta ja tikutellut etu- ja takakappaleet siitä alaspäin. Se tuli tietenkin mieleen vasta jälkikäteen.Takki on aika simppeli perusneule:
Malli Artsin-neule, oma malliLanka Gjestal Maija, värinro 254
Menekki n. 600 g
Koko tjaa, oisko M-L
Puikot 3 mm pyöröpuikot
Muuta 3 mm virkkuukoukku reunojen huolittelua varten
60 cm pitkä vetoketju
Kaula-aukosta meinasi tulla liian avara, mutta asia korjaantui neulomalla reilusti pääntieresoria kääntövaroineen. Huolittelin etureunat virkkaamalla. Pähkäilin pitkään nappien ja vetoketjun välillä ja päädyin viimemainittuun siitäkin syystä, että jos takki ei olisi ollut saajalleen sopiva, myös käly voisi käyttää sitä. Miksikähän muuten naisten ja miesten napit ovat eripuolilla ja onko se nyt mikään synti käyttää toisen napitusta? No vetoketju ainakin on sukupuoleton.
Olipa muuten haastellinen väri kuvattavaksi. Ei sitten millään meinannut saada oikeaa sävyä esiin. No ehkä lähinnä totuutta on tuo ylimmäinen hihatuskuva. Eikä nämä henkarikuvat ole niin hyviä kuin omistajan päällä olevat, mutta meille kävi niin että kun siinä iltaa istuttiin, toki kyseinen villatakki päällä, aika riensi rattoisasti, ilta hämärtyi eikä kukaan muistanutkaan kameraa. Seuraava päivä meni veljenpojan ripille pääsyä juhliessa ja oli niin kaunis kuuma päivä, ettei villatakki käynyt mielessäkään. Mutta kyllä siitä tuli sopiva.
Hieno neule, eipäs ihme ettei ihan hetkessä tullut valmiiksi. Kiva nähdä välillä miestenneuleitakin (kun itsellä on jäänyt tuonne sukka-asteelle miehelle menevät).
VastaaPoistaWau, upeat palmikot! Kyllä velipojan on kannattanut tuota odottaa, on se niin hieno.
VastaaPoistaVau, onpas komia villatakki!
VastaaPoistaUpea pusero on, eikä mikään simppeli.
VastaaPoistaJa minusta ainakin nuot niskan silmukoinnit passaavat, kukapa sen toisen niskaan niin läheltä tiiraa?
Voi! Toivottavasti se veljmies osaa arvostaa neuletta. Tai ainaskin käly ymmärtää, että kuudenkympin kirjopesu ei sovi.
VastaaPoistaValtava työ ja huolellinen suunnittelu!
Sepä on komea! Nuo palmikot ovat kovasti mieleeni.
VastaaPoistaHieno!
VastaaPoistaonpas kyllä kerrassaan upea neule!!! miten muuten sait tuon vetoketjun kiinnitettyä tuohon neuleeseen ilman, että se menee muhkuroille? Kun kummipojalle tekemääni neuleeseen kiinnitettiin vetoketju niin se jäi kummuille. Jäin miettimään että oliko vetoketju liian lyhyt vai pitkä, vaikka ihan liikkeessä ostaessani vetoketjua mallattiin myyjän kanssa sopivan pituinen vetoketju.
VastaaPoistaKomea neule, upea suoritus!
VastaaPoistaEila: Juu, kyllähän tuo kesti. Tosin oli se jo toukokuussa vetoketjua vaille valmis. Miten lie venähti näin pitkään tuo valmistuminen :)
VastaaPoistaVilma: Kiitos. Ne saattaa vilahtaa siellä Tampereella, nimittäin velipoika ja takki :)
Pirjo-Riitta: Kiitän :)
Soile: Niin, ehkä perinteinen olisi osuvampi ilmaus, kun ei siinä ole mitään uutta ja ihmeellistä.
Jos tekisin toisen tuollaisen, niin petraisin vähän sitä niskapalmikkoa. Ehkäpä teenkin, Poika nimittäin sovitti tuota ja sehän näytti hyvältä. Kerkeisköhän jouluksi jos nyt alkais, hmm...
Solveig: Eiköhän nuo :) Oli kyllä mukava projekti kokonaisuudessaan. Tavoistani poiketen aloitin hihoista ja siksiköhän se muka eteni niin joutuisasti (3 kk, voikohan sitä nyt joutuisaksi sanoa :)
Anne K-R: Minäkin tykkään noista palmikoista :)
Linssin takaa: Kiitoskiitos :)
ullapulla: Siihen varmaan vaikuttaa esim. tuo reunan virkkaus. Se napakoittaa reunusta ja ketju on jotenkin helpompi asetella ja ommella siihen. Ompelin vetoketjun koneella ja ulkoreunan kiinnitin vielä käsin. Ihan pikkusen se tuossakin pullisteli, mutta prässäys auttoi. Itsekin olen huomannut, että vetoketjun pitää olla juuri oikean mittainen ettei se kupruilis.
villanne: Kiitän :)
Mahdottoman hieno! Mulla on myös etsinnässä sopiva miehen villapaidan ohje. Miesten ohjeita vaan on niin paljon vähemmän tarjolla.
VastaaPoistaTosi upea takki ja kauniit palmikot! Joko olet aloittanut omaa takkiasi, etkös ostanut silloin langat kahteen takkiin? Kauhistus, jos olet sen jo blogannut, enkä vaan muista :P
VastaaPoistaWautsi wau! Olipa upea lahja veljellesi.
VastaaPoistaOn se kyllä hieno! Kannatti velipojan odottaa takkiaan. :)
VastaaPoistaLime: Niin muuten onkin. Jos minä joskus neulon toisen tuollaisen takin, niin voisin tehdä ohjeenkin. Nyt on vain kasa epämääräisiä muistiinpanoja.
VastaaPoistaMinusta yksi hieno miesten malli on se hailuotolainen perinnemalli. Olen itsekin sen muinoin.
Helena: Ehen veikkonen minä niin nopea ole. Tuolla ne odottavat laatikossa että neuloja osaisi päättää mitä niistä tekee. Kokeilit sitä Ulrika-mallia siitä Kalevala neuleet kirjasta, vaan ei se oikein napannut.
KL ja Matleena: Kiitos kiitos. Kyllähän tuo vaikutti ihan tyytyväiseltä. Se oli kuulemma hyvä asia, ettei takki ollut liian paksu. Minustakin ohuemmat ovat monikäyttöisempiä, tosin hitaampia tehdä, vaan kiirekkös tässä :)
Upea neule!
VastaaPoistaUpea takki! Olet kyllä taitava.
VastaaPoista