Olipa pikkuinen oravanpoika

Oiskohan nämä takapihalla viipeltävät pikkuoravat viikon vanhoja? No ehkä vähän vanhempia, mutta menkööt Wiikon Wanhasta kun ovat niin peijakkaan suloisia.

Lisää kuvia ja muutama videonpätkä täällä.

Uimaan, mars

Näillä helteillä ei tekis mieli muuta kuin lillua vedessä. Näin lienevät tuumineet myös nuoret miehet 20-luvulla, eli Wiikon Wanha:

Oletan, että nuorukaiset ovat armeijassa, ainakin vasemman puoleisen uroksen ryhdikkyys viittaisi siihen :)

Heinäkuun hellevaate

Mennään näillä Wiikon Wanhoilla kun tuolla neulerintamalla on niin kovin hiljaista. Kyllä sitä neulomistakin vielä harrastetaan, tosin juhannuksen aikaan tuli kuuden päivän paussi, pisin miesmuistiin ja avokki jo vähän kyseli jotta onko kaikki hyvin. Hyvin on, ei kiire minnekkään. Pitemmittä puheitta: kesäinen hellemekko 70-luvun alkupuolelta:

Tuotelapussa lukee Figura (100 % crylon). Mekko.fi sivuilla oli maininta kyseisestä firmasta mutta kuvia ei löytynyt. Tämä on äidin vanha kesävaate ja sopii minulle ja tyttärillekin oikein hyvin, ihan käyttökelpoinen yksilö :)

Juhannustaikoja

Vanhat merkkipäivät kirjassa vuodelta 1948 esitellään jos jonkinlaisia kansanperinteitä, juhannukseen liittyviä löytyi peräti 17 sivullista. Wiikon Wanhaksi valikoitui tällainen räväkämpi versio perinnelaarista (klikkaa isommaksi):

Kannattaneeko kokeilla?

Hyvää juhannusta :)

Kesäkäsitöitä

Rudolf Koivun tunnelmallinen maalaus harsovaippoja päärmäävästä naisesta

löytyi vanhasta Kotiliedestä vuodelta 1933 eli tämänkertainen Wiikon Wanha.

Poollehekiri

No niin, nyt on sitten valmistunut ensimmäinen huivi iki-ihanasta Haapsalu sall-kirjasta. Malliksi valikoitui Poollehekiri (puolikkaan lehden malli), mutta aivan yhtä hyvin huivia voisi kutsua vaikkapa Keravaksi tahi Reissuliksi, sillä olen neulonut sitä junaillessani lähipäiville opiskelemaan ja arvannette varmaan minne :) No, eipä ole tyhjänpanttina kulutettu VR:n kalustoa.


Malli Poollehekiri Haapsalu sall (Siiri Reimann, Aime Edasi) kirjasta
Lanka Pirtinkehräämön ohut kampalanka tex 110 x 2, 140 g
Koko n. 37 x 200 cm (75 silmukkaa)
Puikot 3 mm pyöröpuikot

Malli oli loppujen lopuksi aika helppo, sillä mallikerrassa ei ollut kuin 6 riviä ja oikeastaan opittavaa oli vain kolmen rivin verran. Mallikerran puolessa välissä ensimmäiset kolme riviä toistuivat samanlaisina, mutta alkoivat eri kohdasta. Mutta kyllä mulla silti lunttilappu oli kaikenvaralta koko ajan mukana.


Ääre- eli reunapitsejä en tehnyt kuin päihin. Leveydestä olisi kieltämättä tullut parempi, jos olisin lisännyt raunapitsit myös pitkille sivuille, mutta kun en muistanut alussa lisätä huivin reunoille tarvittavia ainaoikein silmukoita, niin enpähän tehnyt pitsejäkään. No ois kai sen pitsireunan silti voinut tehdä, mutta tehdään sitten seuraavaan huiviin, tosin en kyllä tykkää yhtään kappaleiden yhdistämisestä ompelemalla. Jos ois hiiirmu pitkät pyöröpuikot niin onnistuiskohan homma toisinpäin, siis että poimis huivin reunoilta silmukat puikolle ja neulois reunapitsit ja päättelis? Ei kai tuota kukaan kiellä kokeilemasta.


Olen tainnut ennenkin mainita kuinka pitsihuivin kuvaaminen osaa olla haasteellista ja varsinkin tällaisena päivänä jolloin sää vaihtelee huimaa vauhtia; sataa, paistaa, tuulee jne. Just ja just ehdin ripustella huivin omenapuun oksalle ja näpsiä muutaman kuvan, kun piti jo juosta sadetta karkuun sisälle.

Omenapuut kukkii niin kauniisti parhaillaan.

Huivi ei läpäise sormustestiä, mutta kyllä se rannerenkaan läpi menee :)

Oho, neule

on valmistunut eli nythän tämä ois taas niinkuin neuleblogi.

Tästä neuleesta piti alunperin tulla liivi/tunika ja oikeastaan tulikin, mutta kun lopputulos ei näyttänyt hyvältä, peruutin eli purin jonkunmatkaa ja muutin suunnitelmia. Juuri tuohon saumaan olin siellä Tuulian paitakurssilla ja ne eväät jäi niin mukavasti mieltä kutkuttamaan, että päätin heti soveltaa opittua, tosin en ylhäältä alas vaan toisinpäin ja ihme kyllä homma toimi niinkin. Välillä piti kyllä hakea uskonvahvistusta ja sitä sainkin. Kiitos Tuulia :)

Eilen illalla yhdentoista maissa käytiin kuvaamassa neuletta tuossa rantsulla ja voi miten oli kaunis ilta ja niin hieno valo.

Neuleen helmapitsi on sama kuin Veronica Averyn Shetland Shawl Turned Westissä, mutta siihenpä ne yhtäläisyydet loppuvatkin. Tein ihan tarkoituksella neuleesta simppelin ja sellainenhan siitä tulikin. Pyöröpuikoilla helmaosa, sitten hihat pyörönä ja kainaloista kaikki samalle puikolle ja istutettua hihaa sorvaamaan. Tein lyhennetyillä kerroksilla rintalaskokset ja olkapäiden muotoilut.

Hihan yläosan yhdistin etu- ja takakappaleisiin samallalailla kuin kantapää tehdään (se perinteinen hollantilainen) eli sain aikaan satulahihat.

Tuo oli siinäkin mielessä onnistunut ratkaisu, etteivät etu- ja takakappaleiden pystyraidat olisi osuneet samoihin kohtiin olkasaumassa. Se taas johtui siitä, että alkuperäissuunnitelmat olivat hiukan toisenlaiset eli yläosan piti olla pelkkää helmineuletta. Etu- ja pääntienreunat huolittelin virkkaamalla.

Neuleessa ei ole yhtään saumaa ja päättelykin jäi ihan minimiin, oiskohan ollut kuusi pääteltävää lankaa. Sain kaverilta jokunen aika sitten kaksi isoa rullallista tuota puuvillalankaa ja siinä ei ollut yhtään solmukohtaa vaan lanka juoksi rullalta mallikkaasti.

Malli oma
Lanka puuvillaa, ei tietoa merkistä, menekki n. 450 g
Koko sopiva (kerrankin)
Puikot 3 mm pyörö- ja sukkapuikot
Koukku 3 mm virkkuukoukku
Muuta 5 nappia (kaksi jäi uupumaan)

Olen aika tyytyväinen lopputulokseen mutta mutta, iso mutta. Hitsi kun olin ajatellut värjätä tuon neuleen, mutta hirvittää jos se ei onnistukkaan, tosin edellisestä värjäyksestä jäi vain positiivisia kokemuksia, mutta ainahan se on riski olemassa. No, pitää harkita.

Tänä iltana käytiin muuten uimassa (lue kastautumassa)tuossa samaisessa paikassa vähän niinkuin pakonsanelemana. Yks jos toinen oli harrastannut hikiliikkumista ja juuri ennen suihkuun menoa joku huomasi ettei hanasta tule vettä ollenkaan. No, mietittin että haistaanko aamuun asti vai mennäänkö virtaan ja sinnehän sitä. Oli muuten kylymää, hrrr. Kuultiin myöhemmin, että päävesiputki oli mennyt poikki tuossa lähellä ja nyt tuolta kuuluu koneiden jyrinä eli kai ne nyt korjaa sitä.