Parit sukkaparit pariskunnalle

Pariisiin. Ei vaineskaan, ihan naapurikylille menevät mutta hitsi kun ois rimmannu hyvin :)

Miesten sukissa ei ollut mitään erityistä mallia, senkusta tikuttelin varret 2 o, 2 n resoria 56:lla silmukalla. No, pari mutkaa piti laittaa piristämään vartta ettei nyt ihan tylsältä näyttäs. Malli, joka ei ole sama kuin sukan saaja moitti mutkia - pitää kuulemma miettiä kumpi on kumpaan jalkaan. Vaan sama kai tuo millä puolen nilkkaa ne mutkat on, paitsi ei kuvaustilanteessa. Kantapää on neulottu vahvistettuna ja ranskalaisittain.

Malli omasta päästä
Koko 42
Lanka seiskaveikka
Menekki 145 g
Puikot 3,5 mm sukkapuikot

Naisten sukat on neulottu 53:lla silmukalla Milja-mallin mukaan ja kantapää tässäkin ranskalaisittain.

Malli omat Milja-sukat
Koko 40
Lanka seiskaveikka
Menekki 130 g
Puikot 3,5 mm sukkapuikot

Mitäs näistä nyt sanois? Olivat mukavan joutuisia, rentoja tv-neuleita. Ehkä tekisin seuraavat Milja-sukat siten, että neuloisin nurjat keskietusilmukat oikeiksi ja kärkeen tekisin kiilakavennuksen. No, toivotaan, että ovat tällaisenaan saajilleen sopivat ja mieleiset.

Ja nyt seuraavat sukat puikoille.

Liivit liivit

lauloivat meidän muksut pieninä kun katselivat Olipa kerran elämä-sarjaa. Siinähän laulettiin alussa ruotsiksi että livet livet...öh, tämä oli kömpelö aasinsilta. Siis tuli villaisen liivin tarve joten neuloin sellaisen itselleni. Pahoittelen kuvien hämärähköä tunnelmaa.

Hih, tässähän on jotain samaa kuin edellisen postauksen kuvassa. Hauska vahinko. Eipä tuolla takapihalla kyllä kauan pystynyt patsastelemaan kun oli niin kylymä.

Valokuvaaja Linssi kysäisi, että onko tämä nyt kirjastotätilookkia? Vois vaikka ollakin. Töitä silmällä pitäen tämän neuloinkin. Joskus tuntuu, että villatakki on liian kuuma, mutta ilman sitä tulee helposti vähän kylmä eli liivi voisi olla hyvä ratkaisu. Testataanpas ensi viikolla.

Malli omasta päästä
Lanka Sandnes Peer Gynt (100% villa)
Menekki 400 g
Puikot 4 mm pyöröpuikot
Muuta 10 nappia

Kuten tavallista, neuloin helmaosan pöyrönä eli liivistä tuli kokonaan saumaton. Oman kylän kaupasta sattui parahiksi löytymään just oikean väriset ja kokoiset napit. Jottei mallista olisi tullut ihan tylsä, tein tuonne taakse pystyraitoja, joiden välissä tein viisi kavennusta eli aloitin siis liivin helmasta. Kaarrokkeen kavennuksiin otin hieman vinkkiä mohairvillatakin mallista (nro 30), joka löytyi Modasta 5/2008. Kaarrokkeen lyhennettyjen kerrosten ansiosta istuvuudesta tuli oikein hyvä, tosin ne, siis lyhennykset näkyvät hieman, mutta haitanneeko tuo.

Simppelihän siitä tuli mutta niin oli tarkoituskin.

Kivoja pieniä asioita on tapahtunut. Kiitos Sarille muistamisesta. Oli niin kaunis kirjekuorikin että piti oikein varovasti aukaista. Sisältä löytyi ihana mustavalkoinen kortti, joka on nyt peilin kupeessa. Ai kun uskaltaisi ottaa elämän ja kaikki sen haasteet vastaan noin avosylin ja rohkeasti kuin kuvan nainen.


Ja Annalle kaunis kiitos tunnustuksesta. Olen tehnyt paljastuksia ennenkin mutta tehdäänpä vielä kerran.

1. Olen yhden neuleen ihminen, eli harvoin aloitan uutta ennenkuin entinen on valmis.
2. Edellisestä johtuen minulla ei juuri ole keskeneräisiä neuleita. No ehkä joskus joku.
3. Olen yksiväristen ystävä, tosin nyt tekee hirveästi mieli punaista raitavillatakkia.
4. Suurin osa neulomuksistani on omasta päästä. Minusta on mukava sävellellä itse, tosin ohjeiden kirjoittajana ole laiska.
5. Harkitsen ja suunnittelen pitkään minkä aloittaisin seuraavaksi. Joskus ajatus muhii hyvinkin pitkään, joskus taas lähtee liukkaasti.
6. Minulle neulominen on tapa rentoutua ja mietiskellä.
7. Haluan pitää neulomisen harrastuksena ja siksi en ole erityisen innostunut tilaustöistä.
8. Pidän luonnokuiduista ja enemmän ohuista kuin paksuista langoista.
9. Minulla ei ole suurta lankavarastoa.
10. Pidän melkein aina villasukkia paitsi kesäisin jolloin olen paljainjaloin.

Enkä malta olla lisäämättä tänne loppuun kuvaa erikoisesta nukestani, kun kerran nukeista on puhe:

Hänestä lisää joskus myöhemmin.

Heikinpäivänä

karhu kylkensä kääntää ja kysyy:"Joko on yö puolessa , nälkä suolessa?"
Kesälahti

Henterikki on talven selkä, puolivälissä talvi. Suomussalmi

Ihme kyllä tälle päivälle ei löytynyt mitään varoituksia pyörötautisista lampaista eikä rupitaudeista eli neulokaamme ja kehrätkäämme kaikessa rauhassa.

Nimpparionnittelut kaikille Heikeille, erityisesti yhdelle sinne Vaasaan ja myös kaikille Hennoille!

Lähde: Vanhat merkkipäivät, Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1948

Tumput

Väitin tuolla aiemmin, etten tehnyt viime vuonna yksiäkään tumppuja, paitsi että teinpäs yhdet, jotka unohdin tyystin (kuvia ehkä jossain vaiheessa). No tämä neulevuosi tuli sitten korkattua hahtuvatumpuilla, jotka aloitettiin oikein neuleporukalla. Lankana tai siis hahtuvana Viron villaa, joka on näköjään ohuempaa kuin esim. Pirtinkehräämön hahatuva.

Tumpujen pituus ennen pesua oli n. 38 cm. Laiton ne muun pyykin sekaan 40 asteen pesuun ja tulos oli hyvä; muotoilun jälkeen juuri käteen sopivat tumput:

Tein kuten joku aikanaan ehdotti eli jaoin hahtuvakiekon kahtia niin, että sain kaksinkertaisen langan väriliukumat kulkemaan yhdessä. Jotta tumput eivät näyttäisi niin eriparisilta, neulahuovutin tuollaiset kiekurat kämmenselkään.

Malli Tellun tumput
Lanka Viron hahtuvaa
Menekki n. 60 g
Puikot 6 mm sukkapuikot

Olen tyytyväinen. Tuolla ois vielä yksi kiekko, saas nähdä mitä siitä keksis. Ois kiva kokeilla vaikka tossuja tai pipoa, hmm.

Sitten toinen asia. Aloitin vuoden alussa oppisopimuskoulutuksen ja minusta pitäis tulla isona kirjastotäti. Olen tosi onnellinen tästä tilanteesta ja intoa täynnä. Kirjastossahan joutuu paljon etsimään tietoa ja tässä yks päivä asiakas antoi minulle lankakerän ja pyysi selvittämään mistä sitä saisi. En löytänyt mistään mitään tietoja, jossain ruotsalaisessa huutonetissä joku möi kyseistä lanka ja joku suomalainen oli neulonut jotain tästä, mutta ei mitään muuta. Eli tiedonhakua tätä kautta: Onko joku jossain törmännyt kyseiseen lankaan? Ja mistähän sitä mahdollisesti saisi?

Lanka on kehrätty Ranskassa.

Jos sinulla on tietoa niin kertoisitko minulle.

WiikonWanha

Vuoden ensimmäinen WiikonWanha vai oisko KuukaudenWanha osuvampi nimitys kun pakkaavat niin laiskasti ilmestymään, no joka tapauksessa:

Nuorisoa Pohjois-Savon kansanopistolla vuonna 1929.

Vuosikatsaus

Jaa, kuinkahan sitä analysoisi menneen neulevuoden? Ei kovin ihmeellinen mutta pääasia, että neulominen on yhä mielekästä ja mukavaa.

Kuvakollaaseja tehdessä hokasin etten ole neulonut kuin yhdet sukat, tossuja kyllä senkin edestä. Ja vielä pitäs muutamat tekaista. Mulla on itselläni parit tossut ja ne ovat melkein koko ajan käytössä.


Vaatepuoli jäi määrällisesti vaatimattomaksi mutta ei haittaa. Tuosta pitsitunikasta tuli erityisen mieleinen. Varmasti teen jotain samantyylistä ensi kesäksikin. Ja tuo ruskea takki, voi että se on lämmin ja mukava samoin kuin oranssi takki ja niitä olen käyttänytkin paljon. Valkoisen takin annoin äidille.


Huiveista pitää erikseen mainita yllärihuivi. Osallistuin eka kertaa moiseen yhteisneulontaa ja sehän olikin hauskaa. Huivi on sittemmin vaihtanut väriä ja omistajaakin, terveisiä vaan tätsylle :) Miellityn huivi on ollut mieleinen ja ahkerassa käytössä. Haapsalu huivia oli kiva neuloa ja vielä kivempi oli kun sitä pääsi paikanpäälle kuvamaan ja kirjaostoksille. Nyt himottas aloittaa jotakin siitä kirjasta, eilen jo kovasti selailin. Baktushuivit ovat olleet eniten käytössä.

Ei ole näköjään yksiäkään lapasia tullut neulottua. Otin itselleni tavoitteeksi aikaansaada käteen hyvin istuvat hanskat ja mielestäni onnistuin aikas hyvin. Ja se näkyy olevan tosiasia, että ohuemmasta langasta saa istuvammat hanskat, mutta voi sitä tikuttamista ja pääteltävien lankojen määrää, huh. Lupailin ohjeen tynkää laittaa ja jospa tässä ehtis jokunen päivä sen laatia.

Ja onneksi tuli päänlämmittimiä tehtyä, sillä niitähän on vallankin viime aikoina tarvittu. Ei ole päätä paleltanut, ei, eikä liioin kiristänyt :)

Että semmosta. Saas nähdä mimmonen neulevuosi tästä nykyisestä tulee. Epäilen ettei kovin runsas sillä aikaa ei ole entiseen malliin. Ja nyt lähen saunaan.