Vuoden viimeiset

Niin vain joulunpyhät vierähti pelaillessa ettei tänne koneelle ole ehtinyt ollenkaan. Hirmuinen määrä blogeja olisi vierailtavana ja senpä tässä lähiaikoina ilolla teenkin. Mutta nyt, ennen vuoden vaihdetta bloggaan omat vaatimattomat jouluneulonnaiset.

Ylläripylläri, tossuja tuli jaettua yhteensä kahdeksan paria. Tässä muutamat.


Ja toinen yhtä suuri ylläri: Baktus-huivi:

Kahdet sormikaat (ja yksi jalka):

Poika ja Pipo:


Tyttö ja Tupsupipo:


Vaikkei kuvista uskoisi, pipot on neulottu samalla langalla. Otin ja käsittelin kuvat eri päivinä eli siksi ovat erilaisia, tosin hienoinen lumisade on yhteistä :) Onpahan vaan haasteellista saada mustan neuleen pinta näkyville näillä valon määrillä, siksi tuo huima vaalennus. Daideellista, eikö vaan.

Ja ihan viimetingassa pyöräytin muutaman villasydämen. Ohje löytyi Ravelrystä. Kuvan sydämistä osa on huovutettu koneessa ja osa ei.

Niin se vain tämäkin vuosi vierähti. Kiitos teille rakkaat Ystävät vierailuista ja kommenteista. Ilman teitä tämä neulominen ei olisi ollenkaan niin antoisaa puuhaa kuin se nyt on.

Hyvää, Neulerikasta Uutta Vuotta!

Hyvä Tuomas joulun tuopi

Neitokaiset ovat ryhtyneet lumileikkeihin laturetken päätteksi. Rakkaat Ystävät, toivotan teille iloista, lumivalkoista ja

Hyvää Joulua

Pipo päässä pakkasella

Näytöstää siltä, että nuo vanhat kansanviisaudet pitävät yhä paikkansa, ainakin täällä ja ainakin tänä vuonna. Nimittäin Antina vetisti ja Annasta lähtien on kiristänyt. Ihana kun on pakkasta ja villavaatteet ovat tarpeen ja tulee tunne ettei noita villalippiksiäkään tullut turhaan tehtyä. Ja luonto on niin kaunis.

Virkkasin parille kaverillekin lippikset hiukka samaan malliin kuin omani, tosin käytin viitosen koukkua ja lipan tein kolminkertaisella langalla.

Näihin molempiin meni noin 200 g lankaa (seiskaveikkaa) eli enemmän kuin omaani. Olivat aika koppuroita, mutta pesu pehmensi niitä mukavasti.

Sitten kokeilin josko minulle kävisi piippalakin tyylinen päähine. Lainasin kaverin lakkia, josta hahmottelin kaavat. Takkiin käyttämästäni huovutettusta villapaidasta jäi hihat jäljelle ja niistäpä sai just ja just leikattua lakin osat.

Lipan tein kaksinkertaisesta neuloksesta, jotka ompelin koneella yhteen. Osat ompelin käsin ja koska piposta tuli vähän väljä, nakkasin sen kuudenkympin pyykkiin ja kyllähän se kutistui. Harmi vaan, että kutistuminen oli suurempaa pituus kuin leveyssuunnassa. Ois saanu käydä just toisinpäin.

Ja koska pipo oli vieläkin väljä, ompelin takasauman uudelleen. Neuloin i-cord nauhan, jonka ompelin huovuttamisen jälkeen reunaan, ajatuksena että senkin avulla saisin hieman kireyttä pipoon.

No, en tiedä olenko vieläkään ihan tyytyväinen. Pipoon vois ommella vuoren ja noihin korvaläppiin vois laittaa nauhat tai nappisydeemin kiinnitystä varten. Mutta minusta tulee tosi koomisen näköinen jos korvaläpät on leuan alla kiinni. Että joo, kehitellään jotain. Tai sitten ei.

Mutta eihän se sekään ole hyvä jos pipo kiristää :)

Iltapukuja

Itsenäisyyspäivän kunniaksi Wiikon Wanhana iltapukuja menneiltä vuosikymmeniltä.

Tämä Lumikki-tyylinen iltapuku on Merry Finn mallistoa 60-luvun puolivälistä.


Lähikuva hihasta, jossa kankaan kiiltävät langat tulevat kauniisti esiin.

Täyspitkän lurexlangasta neulotun iltapuvun äiti teki 70-luvun alussa. Se on hyvin, hyvin tyköistuva ja kapealinjainen. Otimme siitä äsken kuvia minun päällä mutta, öh, ne ei mene sensuurin läpi. Onneksi mekko tuli kuvattua joskus aiemmin sorjempi vartaloisen esikon päällä.

Toisella olkapäällä on kauniit virkatut napit.

Eli täällä ollaan valmiina jos tulee kutsu linnanjuhliin :)

Hyvää itsenäisyyspäivää.

Lauantai-illan ratoksi, osa 2

Tämä rallatus kuuluu vähän samaan sarjaan kuin tuo edellinenkin, mutta mihinkäs sen oikein lokerois? Oisko lapsille ja sen mielisille :)

Vaikka biisin nimi on Helle, siinä on jotain hyvin ajankohtaista.



Jos tekee mieli yhtyä lauluun, sanat löytyy täältä ja muuta tietoa täältä.