Pitoneuleet

Tältä näytti siellä koskella eilissä päivänä.

Oli kyllä kaunista mutta hyytävän kylmää.

Monessa blogissa olen törmännyt kiinnostaviin postauksiin, joissa käydään läpi neulottuja töitä, mieleisiä ja vähemmänmieleisiä malleja, langan kulutuksenkestoa jne. Niitä on ollut kiva lukea. Siispä minäkin käännän katseen (taas kerran) taaksepäin ja katson mitä sitä onkaan tullut tehtyä. En minä nyt kaikkea käy läpi mutta jotain kuiten.

Huiveista tulee eniten käytettyä tätä mustaa Haapsalu-huivia vuodelta 2006 ja useimmiten päässä keikkuu musta baskeri. Minulle ei käy pipot sitten yhtään, harmi.

Brunellia käytän lähes päivittäin. Se on hyvä kiskaista aamulla yöpuvun päälle, kun haen lehden postilaatikolta. Hyvä pakkaspäivien neule, tykkään.

Se vaan nyppii kun lanka nyppyyntyy, mur. Ehkä mä teen vielä joskus toisen paremmasta langasta ja leveämmällä helmalla.

Hiirulainen on kans kovassa käytössä vaikka se kieltämättä onkin aikas nafti.

Takki on ihanan kevyt ja ohuudestaan huolimatta mukavan lämmin. Ihan pikkuisen on nyppyjä muttei haitaksi asti. Uskaltaisin tehdä toisenkin takin Floricasta. Tätäkin käytän paljon samoin kuin tytär omaansa.

Tämä takki on kans usein päällä ja kovasta käytöstä huolimatta ei ole mitään moitittavaa. Siispä uskallan suositella Peer Gynttiä täydestä sydämestä.

Tämä on minun lempitakki:

Ihan peruskamaa, mutta ah, niin hyvä, lämmin, hellä ja kaiken lisäksi musta. Tykkään, minä tylsä tyyppi. Miksi ihmeessä Marimba-lankaa ei enää ole markkinoilla vai onko muka?

Ja tässä rakas kotihame:

En edes muista milloin lienen neulonut tämän hamosen, varmaan yli 8 vuotta sitten. Mutta koska hame on neulottu Peer Gyntistä (mainos), se on edelleen kuin tuliterä. Eipä palele tämä päällä. Huomatkaa punaiset villasukat, lempisellaiset.

Ja sokerina pohjalla, vilunkarkoitusvillatakki;

Aiotko sinä panna tuon hameen valokuvaan, kysyi valokuvaaja hämmästyneenä.

Tämä mulla on aina päällä kun palelee, siis aika usein. Miten voi lanka olla niin lämmintä, pehmoista, hyvää ja kestävää. Tämähän on takki, jolla on jo toinen elämä ja on muuten eka neule, jonka esittelin blogissani. Takkia on pestykin aika usein eikä lanka, Pirtin kehräämön kampalanka ole siitä moksiskaan. Tätä neuletta ei voi moittia naftiksi, on väljyyttä juuri sen verran, että voi oikein kääriytyä lämmittelemään sen syliin.

Todennäköisesti tuo hame on neulottu Floricasta, mutta enpä muista milloin tai joo, kauan kauan sitten. Hyvä kotihame.

Jaa, että minäkö villatakki-ihminen? Kyllä vain, mutta vielä uupuu ainakin punainen ja harmaa takki :)