Ihana valo

On tainnut jo tulla mainituksi, että korjailen äidiltä saamaani Perä-Pohjolan kansallispukua kansalaisopiston kurssilla. Koko vaatimaton prosessi meinasi tyssätä essun helmaan, siihen kun piti väkertää pakotettua reikäommelta. No eihän se reikäommel sinällään mikään mahdoton tehtävä ollut, mutta erottelepa siinä kolmen loimilangan nippuja kun ei näe mitään, arrg. Ei auttanut muu kuin ostaa suurennuslasivalaisin ja johan rupes homma luistamaan.

Tämä on siis aivan ihana valo. Näin pimeään vuodenaikaan ei kotona ollessa ole valoisaa aikaa kuin viikonloppuna ja esim. sukkien kärien silmukoimalla päättelyt ovat kasaantuu aina sunnuntaille. Vaan eipä enää kun on tämä ihana valonlähde ja tuo suurennus vielä kaupanpäälle. Tämä ei ole maksettu mainos vaikka ehkä siltä kuulostaa :)

Poikkeuksellisesti tein parit tilaussukat joista toiset tällaisella Roosa Nauhan kirjolangalla. Mulla on vähän ongelmallinen suhde näihin kirjolankoihin, en ole oikein vakuuttunut tykkäänkö niistä vai en ja siitä huolimatta nytkin olen ostanut kahtakin eri kirjolankaa. No näiden sukkien suhteen on ihan sama tykkäänkö langasta vai en kun eivät tule omaan käyttöön, mutta rupesinpahan miettimään olisiko sittekin pitänyt tehdä identtiset sukat?  Tästä langasta oli todella hankala hahmottaa mistä "mallikerta" alkaa tai no, ehkä tuo musta raita olisi ollut se kohta. Niiden väriraidallisten lankojen rimmaaminen on tietenkin helpompaa, mutta mielestäni sukissa saa olla epäsymmetriaa ja vähän peppipitkätossua.

Mitenkäs te muut, etsittekö langasta sen kohdan josta saatte samanlaisen raidoituset sukkaan?

Mitään suurta ei ole syntynyt tässä huushollissa paittis lämmöllä tehtyjä sukkia ja läheskään kaikkia ei ole vielä tehty joten homma jatkuu.

Ei sukkaa suurempaa

Vähäiset ovat olleet tämän kesän neulomukset. Nyt on ollut sellainen välitila ettei mikään suurempi neule ole puhutellut, vaan kun ei neulomatta osaa olla, niin sukat ovat just hyviä väliaikapuuhasteluja; parit vauvasukat ja yhdet miestensukat (jotka jäivät kuvaamatta ennen maailmalle lähtöä) sekä kahdet naistensukat. Mitään suunnitelmiakaan ei ole ollut muhimassa, ei ennen kuin kävimme Äänekoskella kuuntelemassa Mari Boinea. Inspiroiduin niin tästä mahtavasta artistista, että perästä kuullaan :)

Pitänee tunnustaa, että olen minä vähän muutakin neulonut kuin sukkia, mutten mitään uutta, vanhoja vaan viiraillut. Pidensin harmaan Valpurin helmaa ja tämän Gaufresin hihoja. Eipä uskoisi, että tällainen paksu neuletakki toimii parhaiten juuri kesäneuleena, vallankin tämmöisenä kesänä. No, onneksi aurinko on näyttäytynyt kiitettävän usein viime aikoina ja sehän sopii meikälle eli lomalaiselle. Lomareissulta on tämäkin kuva otettu ja ei liene vaikea arvata mistä :)

Ja sitten ne sukat. Ei mitään uutta ja ihmeellistä näissäkään, mutta pitipähän ikuistaa ihan kuvaamisen ilosta. Mallina se Iso Gnun pitsisukan pohjalta viirattu oma ohje, johon tein mm. sellaiset muutokset, että jätin neulomatta nurjat silmukat ennen reikäkerrosta ja aloitin kavennukset reikä- eli lisäyskerroksella. Taidanpa tehdä tästäkin ohjeen, vaikkei nämä nyt niin erilaiset ole kuin ne aiemmat pitsisukat. Ehkä eron huomaisi parhaiten jos kuvaisi molemmat versiot rinnakkain.

Sukat on neulottu kakspuolosilla Opal langasta. Kokoon 37-38 kului lankaa 50 grammaa.

Saimaan punertavahiekkaisella rannalla kuvattiin Regia 4-fädig langasta kakspuolosilla neulotut sukat. Mallia olen vähän muunnellut alkuperäisestä ohjeesta ja hieman myös edellisestä omasta versiosta.

Langanmenekki kokoon 38-39 oli 55 grammaa.

Jaahas, ulkona paistaa aurinko, joten jokohan lähtisi takakuistille neulomaan. Laiskanlaisesti on neulotuttanut, vaikka puikoille on viritetty jo jokin aika sitten yksi versio noista ruissukista, vaan mikäpä kiire tässä lomalaisella :)