Lintumaisia värejä

Viimeaikaiset sukkani ovat puolivahingossa alkaneet saada lintumaisia värejä. Jos ne aiemmat sukat olivat metsot niin nämä ovat sitten varmaan käpy- tai valkoselkätikat. Tämänhän vois ottaa vuuoden teemaksi :)

Nämä on kudottu kakspuolosilla Roosa nauha langoista, joita meni noin 70 grammaa kokoon 42. Tein vahvistetun kantapään, jotta kestäisivät miehistä kulutusta paremmin. Mielestäni tuo kirjolanka toimii oikein kivasti varressa punaisen langan kaverina.

Mallia laiskotti kovin, mutta sain nyt kuitenkin jonkinlaisen kuvan otettua :)

Tilasin Riikka-Piikasta hiilikuituiset 2,25 mm sukkapuikot ja heti piti päästä kokeilemaan neulomistuntumaa. Puikoille hyppäsi talvinen kiiruna ja kylläpä vain on kevyet heiluteltavat nämä puikot. Ainut miinus on tuo tumma väri. Näin vaalealla langalla neulottaessa sen ei niin väliä, mutta jos neulois mustalla niin vois olla hankalaa. Pitääkin testata. Mulla ei ole ennen ollut 15 centtisiä sukkapuikkoja ja aluksi ne tuntuivat vähän lyhyiltä, mutta hyvinpä niihin tottui. Ostin jokunen aika sitten kymmensenttiset sukkapuikot vai onko ne paremminkin sormikaspuikot. Niillä en tykkää neuloa yhtään, kun tuntuu että puikon toinen pää hukkuu kouraan.

Kannattaa muuten piipahtaa tuolla Riikka-Piikassa, joka on Joroisten Jari-Pekan yhteydessä ja on verkossakin. On oikein hyvä lankakauppa, ystävällinen palvelu ja mielenkiintoinen lankavalikoima. Tämä ei sitten ole maksettu mainos vaan tyytyväisen asiakkaan hyminää :)

Sormikkaat sormikkaat

Vajaat neljä vuotta sitten ostin Viron reissulta ihanaisen neulekirjan, joka on ollut inspiraation lähteenä aiemmin ja niin nytkin, mutta vieläkin nämä minun versiot ovat aika riisuttuja verrattuna kirjan kirjottuihin malleihin.

Ranteen mallineule oli helppo ja joutuisa neuloa. Mallikerrassa on joko 12 tai 14 silmukkaa ja vain kaksi erilaista kerrosta. Neuloin sormikkaat kakkosen puikoilla, 56 silmukalla ja langanmenekki oli noin 45 g. Punainen ja vihreä lanka ovat Regian sukkalankaa, orasssi raita Malabrigoa ja ruskea osuus Pirtin kehräämön ohutta karstalankaa.

Punasen värin säätö voi olla sitten vaikeaa, huoh.

Olen todella tyytyväinen sormikkaisiin ja luulenpa, että hyödynnän toistekin tätä mallia. Toivottavasti lanka kestää kulutusta paremmin kuin ohuet sukkalangat, joista olen neulonut muutamat sormikkaat. Ne on niin nyhrääntyneitä kämmenen puolelta, ettei niitä kehtaa käyttää kuin alussormikkaina tumppujen kanssa, tosin tärkeä virka se on sekin.

Nämä sormikkaat tein pariksi tuolle ruskealle huiville, josta on tullut tämän talven suosikki. Pirtin kehräämön ohut karstalanka on suloisen lämmin ja mukavan tuntuinen ihoa vasten. Saiskohan sitä vielä jonkilaisen pipon tuosta loppulangasta niin sittenpä olis kokonainen setti :)

Lapasia vaihteeksi

Täällä on ollu aika hurjat pakkaset jo kohta toista viikkoa vaan eipä haittaa. Ostin tosi lämpimät talvikengät, vähän semmoset huopikkaan tyyliset joihin mahtuu parit villasukat päällekkäin ja niitähän mulla piisaa. Nyt on tullut erityisen paljon käytettyä niitä pitkävartisia hillasukkia, jotka tikuttelin monta vuotta sitten. Toppahousut on kans kova sana. Ja kunnon lapaset tieten.

Kaivelin laatikoita ja löysin sieltä joskus ammoin ostettua Pirtin kehräämön hahtuvalankaa muutamia nöttösiä. Iki-ihanat käsityöaarteet kirjasta löysin lovikkaitten ohjeen ja sitä hieman mukaellen aloitin neulomisen kuutosen puikoilla. Toisen lapsen tehtyäni ihmettelin miksi se näyttää pienemmältä kuin ensimmäinen vaikka varmasti neuloin saman määrän kerroksia, kerrankin oikein laskin. No siinä vaiheessa sitten hoksasin että niillä lankanöttösillä oli paksuuseroja. No eikun neulomaan ohuemmalle tumpulle paria kerta sitä ohuempaa lankaa oli tarpeeksi. Nyt mulla oli kolme lapasta, yksi pari ja yksi paksumpi pariton. Melkein meinasin jättää tuon yhen parittomaksi vallankin kun tässä vaiheessa ei ollut enää paksua lankaa tarpeeksi, jotta siitä ois saanu koko lapasen. Vaan aattelinpa sitten, että jospa sen puuttuvan parin saisi muodostettua neulomalla ohutta ja paksua lankaa vuorokerroksin. Ja saihan sen, tosin on ne vähän eripariset, vaan kukapa ei olis :)

Kahdessa ensimmäisessä kuvassa ne "ohuemmat" lapaset, joiden rannekkeisiin virittelin ruskeista ja valkoisista langoista kuvion. Tuolla hyisellä kuvausreissulla hoksasin, että ranteissa olisi saanut olla hieman lisää pituutta, muutoin kyllä lämmittivät käsiä vallan mainiosti, vallankin kun alla oli neulotut sormikkaat.

Kotona ratkaisin pituus- tai siis lyhyysongelman virkkaamalla muutaman väriraidan rannekkeen jatkoksi ja saman tein myös "paksumille" lapasille.

Sieltä laatikon pohjalta löytyivät myös esikoiselle joskus joululahjaksi neulotut lapaset, joista peukalot olivat kuluneet puhki ja kämmenselän kiekurat meinasivat irrota. Siellä ne olivat kiltisti odottaneet uutta tulemista muutaman vuoden. Onneksi lankaa jäi sen verran, että sain neulottua uudet peukut ja kiekurat kiinnitin uudelleen neulahuovuttamalla. Ja sieltä samaisesta laatikosta löytyi myös koiravillalankaa, jonka olen joskus voittanut jostakin blogista ja siitähän sitä vasta saiskin hyvät lovikkaat. Tekis mieli het ruveta neulomaan, mutta taidanpa tikutella ensin yhdet sukat.

Sunnuntaiehtoota sukkalasta

Voikohan tätä kutsua jo sukkaputkeksi kun niitä vaan pukkaa? No, enköhän tuota kohta asetu, sillä ehkäpä seuraavaksi neulon muutamat lapaset ja mahdollisesti sormikkaat. Niiden jälkeen onkin sitten vuorossa jotain muuta, mutta sitä ennen sukkapostaus.

Kävimme viime sunnuntaina kuvailemassa Konnuksen koskella työkaverille läksiäislahjaksi neulomiani sukkia. Oli niin kaunista ja huisin tai paremminkin hyisen kylymää.

Malli on muutoin sama kuin kuopuksen joululahjaissa paittis että näissä on peräti kaksi väriä. Tuo punainen raita näyttää minusta kivalta ja se tuo sukiin vähän niinkuin ripauksen palokärkeä tai metsoa, tuumii neuloja, jonka sukat ovat melkein aina yksivärisiä.

Nämon neulottu Pirkanmaan Roosa nauha langalla, kakspuolosilla ja kokoon 38-39 meni lankaa noin 60 grammaa. Viiraan mallia vielä pikkusen ja kirjotan ohjeen jahka saan aikaiseksi.

Tänäänkin olis ollut todella kaunis kuvauskeli ulkona, mutta jäin viettämään tupapäivää. No tulihan tuota onneksi eilen ulkoiltua oikein kunnolla, kun oltiin potkuttelemassa järven jäällä. 

Oli mukava päivä, mutta jossain vaiheessa eli nuotiolla evästellessä alkoi käsiä ja jalkoja nipistelemään oikein kunnolla. Pitänee ostaa lämpimämmät talvikengät vaan ei sentään sukkia, sillä niitä on jo ihan tarpeeksi. Käsissä oli villasormikkaiden päälle vedetyt huovutetut lapaset, joka kyllä yleensä pitää näpit lämpiminä, mutta ei näköjään ikuisesti. Jos alle laitettavat sormikkaat neulois vaikka reumavillasta niin vois olla lämpimämpi yhdistelmä. Olisin jo tänään aloittanut moiset, mutten löytänytkään reumalankaa laatikoistani, sen sijaan löysin hahtuvalankaa ja aloitin siitä sitten lapaset.

Ennen joulua höyrähdin Arnen ja Carloksen sukkalankaan ja sitähän piti päästä kokeilemaan. Tällä kertaa kirjolanka yllätti positiivisesti ja tuli ihan mieleiset sukat. Niin että ei täällä nyt ihan pelkkiä yksivärisiä sukkia nelota. 

Tiiä vaikka miten riehaantusin näiden värien kanssa :)

Vuoden 2015 neuleet

Aika vaatimattomaksi jäi menneen vuoden neulesato. Sukkia jonkin verran, muutama huivi, eikä mitään haasteellista ja vaativaa, mutta ai ihme, miten IHANA oli neuloskella nuita pienoisia vauvaneuleita. Taisin välillä ihan hykerrellä niitä tehdessä :)

Sukkarintamalle ei kuulu mitään uutta tai ihmeellistä. Yhtään itseäni vähättelemättä voinen todeta, että olen aika laiska neuloja. Tikuttelen ihan tyytyväisenä hyväksi havaittuja malleja vaikka kuin monet ja näköjään vielä harmaana enimmäkseen :). Kai se on vähän niin, että sukan kutominen on minulle tapa rentoutua, enkä kaipaa siihen sen suurempia haasteita.

Huiveja neuloin vain neljä kappaletta ja takkejakin vain yhden. Eipä siis ihme, että nyt tekee mieli aivan hillittömästi ruveta neulomaan neuletakkeja. Tuolla on laatikossa Pirtin kehräämön harmaan ja ruskea eri sävyjä sekä meleerattuja lankoja, jotka kuiskuttelevat haluavansa muodostaa raitapintaa.

Vaatimattomasta neulesadosta huolimatta olen kuiten tyytyväinen, että kädet ylipäätään toimii ja puikot heiluu vielä. Toivottavasti heilunta jatkuu tänäkin vuonna, niin minulla kuin teillä muillakin :)