Kesäisiä ompeluksia

Kävin muutama kuukausi sitten lunastamassa joululahjaksi saamani lahjakortin Kuopion nappiin ja nauhaan. Ai että oli ilo valikoida nappeja ja ompelulankoja oikein ajan kanssa. Kangastakin lähti mukaan, mutta harvinaista kyllä ei yhtään neulelankaa. Nyt on sitten pitkäksi aikaa nappitarve tyydytetty. Tuon edellisen postauksen napit kuuluivat tähän lahjasatsiin samoin kuin seuraavien ompelusten napit.

Ostamani kangas on tilkkutyökangasta, mutta ei kukaan kiellä ompelemasta siitä muutakin. Kankaan hulpossa lukee Woodland Friend II ja sen on suunnitellut Ellen Crimi-Trent. Ai että tykkään tästä kuosista ja väri tuntuu ainakin tällä hetkellä just hyvältä. Kangasta oli reilu kolme metriä, joten siitäpä sai railusti puseron ja kesämekon.

Toiveissa oli lyhythihainen peruspaitis joten käytin taas hyväksi havaittua Ottobreen (5/2013) Girly Touch -kaavaa.

 Muokkasin mallia hieman eli tein lyhyet hihat ja erilaisen kauluksen. Eipä uskoisi että noinkin simppelin kauluksen kanssa sai tahkota vaikka kuin kauan ennenkuin tuli mieleinen. No kaiken aa ja oo on tietenkin hyvät kaavat ja kun rupesin sooloilemaan niin eihän niitä kauluskaavoja ollut, vaan nytpä on :)

Nappeja arvuuttelin tyttärieni kanssa ja tulimme siihen lopputulokseen, että metalliset sopii tähän paremmin kuin oranssit napit. Tuli muka vähän marimekkomaista ilmettä.

Rinnanympäryksen takia minun pitää nykyään valita kooksi 42 ja sen seurauksena väljyyttä tulee vyötäröllekin vähän liikaa. No laskoksia syventämällä tai lisäämällä ongelman voisi ratkaista. Myös olkalinjan kans saa olla tarkkana. Nytkin jouduin purkamaan jo kertaalleen ompelemani hihat ja istuttamaan ne hieman ylemmäksi, jotta istuisivat paremmin. Ai että jos olisi mallinukke niin oiskohan ompeleminen helpompaa.

Olen suunnitellut jo monta vuotta tekeväni itselleni kesämekon Ottobreen (2/2012) Cordelia-mallin mukaan. No nyt sattui malli ja kangas kohtaamaan joten eikun ompelemaan.

Tein tämänkin koossa 42 ja saipahan taas istutella hihoja ennekuin asettuivat kohdilleen, mutta mikä positiivista, napit ei naura eli ei kinnaa rintojen kohdalta. Muokkasin mallia siten, että leikkasin ylä- ja alaosan erikseen, rypytysten sijaan laitoin laskokset, kavensin hihat eli niistä ei tullut puhvit enkä ommellut vetoketjua sivuun, sillä mekko tuntui solahtavan päälle muutoinkin. Lisäsin ylätakakappaleen alaosaan laskokset ja pujottelin vielä ohuen rypytyslangan kapeaan ala- ja yläosan yhdistävään saumakujaan, jotta saisin liikaa väljyyttä eli mammamekkomaisuutta vähennettyä ja hyvinhän se näytti onnistuvankin. Saa sitten nähdä kauanko se ohut rypytyslanka kestää.

Oli melkoista säätämistä näiden ompeluksien kanssa, mutta mitäpä tuosta, valmista tuli ja ihan mieleistä vaikkei ompeluopettaja ehkä kymppiä olis antanutkaan.

Käytiin kuvausreissulla Syrjässä, jossa on pohjavedellä täyttynyt muinainen ratakivilouhos. Vesi oli kyllä hienon väristä, mutta muuten paikassa oli jotenkin outo tunnelma. 

Puolukanpunainen villatakki

Jo pitemmän aikaa on haaveissa ollut punainen, yksinkertainen, lyhyehkö perusvillatakki. Jokunen aika sitten silmiin sattui Pirtin kehräämön lankatarjous ja kun tarjolla oli punaista lankaa, niin siitähän se sitten lähti. Neuloin oikein mallitilkun ja kokeilin eri pintaneuleita, sillä vaikka yksikertaista halusinkin niin en nyt sentään pelkkää sileää neuletta. Ja menihän siinä aikansa kun jahkailin ja jahkailin jotta mikä kelpais. Tarkoitus oli neuloa koko takki pintaneuleena, mutta kun en osannut ratkaista yhtä ongelmaa, niin yhdistin sitten kandenlaista pintaa.

Neule on neulottu ylhäältä alas ja tällä kertaa mallasin silmukkamääriä ja mittoja Tuulia Salmelan mainioon Neulo saumattomasti ylhäältä alas -kirjaan. Hihoja en kuitenkaan tehnyt Tuulian malliin, sillä minulla on vieläkin mielessä ensimmäinen kerta, jolloin tuolla tekniikalla neulotut hihan menivät jokseenkin mönkään. Miehustan neulomisen jälkeen poimin hihaan tulevat silmukat pyöriöstä sitä mukaa kun hiha eteni.

 Pintaneuleen mallineule on hyvin yksinkertainen:

Se mikä aiheutti ongelman pintaneulen kans olivat lyhennetyt kerrokset eli rintalaskokset, joiden avulla sain neuleesta istuvamman (kun on tuota rintamusta). Lyhennetyt kerrokset olisivat aiheuttaneet joko just rintojen kohdalle tai sitten selkäosaan epäsymmetriaa kuvion suhteen. En sitten tiedä olisiko ongelma ollut vältettävissä jos esim. "sivusaumojen" kohdalla olisi ollut selkeä raja jolloin kuvion ei olisi tarvinnutkaan jatkua symmetrisenä etu- ja takakappaleissa. No tulipas sekavasti selitettyä. Ratkaisin ongelman siten, että tein kyllä rintalaskokset lyhennetyin kerroksi, mutta neuloin pintaneuletta vain yläosaan ja hihoihin, alosan tein neljä oikein, kaksi nurin neuleena samoin kuin hihansuut, kauluksen kääntövaroineen sekä nappilistat.

Kuopion Napista ja nauhasta löytyi just passelit napit, jotka muka aiemmista kokemuksista viisastuneena ostin ennekuin edes aloitin neuletta. Vaan eipä se mennyt nytkään ihan nappiin, sillä napinläpiä tuli enemmän kuin minulla oli nappeja. Tänään käytiin muutenkin Kuopiossa joten eikun nappikauppaan ja jihuu, vielä löytyi just näitä yksilöitä.

Takki on neulottu Pirtin kehräämön kampalangasta 90 tex 3, jota kului 350 grammaa, puikkokoko oli 2,5 mm ja nappeja takiin meni kymmenen kappaletta. Reunat on päätelty islantilaisittain.

Olenko tyytyväinen lopputulokseen? Olen kyllä. Saattaa näyttää, että takki on lyhenläntä, mutta tällä kertaa se ei ollut vahinko vaan ihan tarkoitus, sillä ajattelin käyttää tätä myös hameiden ja mekkojen kanssa. Sunnuntain kuvausreissulla oli tosin sen verran vilpoista, että ei ois tarjennu ilman housuja ja kalsareita, joten siksi ei hamekuvia :)

Tässä nyt sitten odotellaan kesäkelejä, siis lämpöisiä sellaisia, jotta vois hamosenkin kans mallata takkia, tosin ei se yhtään riitele housujenkaan kanssa :)

Suloista suvea toivon ja toivottelen kaikille meille :)