Kesäisiä ompeluksia

Kävin muutama kuukausi sitten lunastamassa joululahjaksi saamani lahjakortin Kuopion nappiin ja nauhaan. Ai että oli ilo valikoida nappeja ja ompelulankoja oikein ajan kanssa. Kangastakin lähti mukaan, mutta harvinaista kyllä ei yhtään neulelankaa. Nyt on sitten pitkäksi aikaa nappitarve tyydytetty. Tuon edellisen postauksen napit kuuluivat tähän lahjasatsiin samoin kuin seuraavien ompelusten napit.

Ostamani kangas on tilkkutyökangasta, mutta ei kukaan kiellä ompelemasta siitä muutakin. Kankaan hulpossa lukee Woodland Friend II ja sen on suunnitellut Ellen Crimi-Trent. Ai että tykkään tästä kuosista ja väri tuntuu ainakin tällä hetkellä just hyvältä. Kangasta oli reilu kolme metriä, joten siitäpä sai railusti puseron ja kesämekon.

Toiveissa oli lyhythihainen peruspaitis joten käytin taas hyväksi havaittua Ottobreen (5/2013) Girly Touch -kaavaa.

 Muokkasin mallia hieman eli tein lyhyet hihat ja erilaisen kauluksen. Eipä uskoisi että noinkin simppelin kauluksen kanssa sai tahkota vaikka kuin kauan ennenkuin tuli mieleinen. No kaiken aa ja oo on tietenkin hyvät kaavat ja kun rupesin sooloilemaan niin eihän niitä kauluskaavoja ollut, vaan nytpä on :)

Nappeja arvuuttelin tyttärieni kanssa ja tulimme siihen lopputulokseen, että metalliset sopii tähän paremmin kuin oranssit napit. Tuli muka vähän marimekkomaista ilmettä.

Rinnanympäryksen takia minun pitää nykyään valita kooksi 42 ja sen seurauksena väljyyttä tulee vyötäröllekin vähän liikaa. No laskoksia syventämällä tai lisäämällä ongelman voisi ratkaista. Myös olkalinjan kans saa olla tarkkana. Nytkin jouduin purkamaan jo kertaalleen ompelemani hihat ja istuttamaan ne hieman ylemmäksi, jotta istuisivat paremmin. Ai että jos olisi mallinukke niin oiskohan ompeleminen helpompaa.

Olen suunnitellut jo monta vuotta tekeväni itselleni kesämekon Ottobreen (2/2012) Cordelia-mallin mukaan. No nyt sattui malli ja kangas kohtaamaan joten eikun ompelemaan.

Tein tämänkin koossa 42 ja saipahan taas istutella hihoja ennekuin asettuivat kohdilleen, mutta mikä positiivista, napit ei naura eli ei kinnaa rintojen kohdalta. Muokkasin mallia siten, että leikkasin ylä- ja alaosan erikseen, rypytysten sijaan laitoin laskokset, kavensin hihat eli niistä ei tullut puhvit enkä ommellut vetoketjua sivuun, sillä mekko tuntui solahtavan päälle muutoinkin. Lisäsin ylätakakappaleen alaosaan laskokset ja pujottelin vielä ohuen rypytyslangan kapeaan ala- ja yläosan yhdistävään saumakujaan, jotta saisin liikaa väljyyttä eli mammamekkomaisuutta vähennettyä ja hyvinhän se näytti onnistuvankin. Saa sitten nähdä kauanko se ohut rypytyslanka kestää.

Oli melkoista säätämistä näiden ompeluksien kanssa, mutta mitäpä tuosta, valmista tuli ja ihan mieleistä vaikkei ompeluopettaja ehkä kymppiä olis antanutkaan.

Käytiin kuvausreissulla Syrjässä, jossa on pohjavedellä täyttynyt muinainen ratakivilouhos. Vesi oli kyllä hienon väristä, mutta muuten paikassa oli jotenkin outo tunnelma.