Rakas blogi, anteeksi kun olen laiminlyönyt sinut. Neuleita ynnä muita käsitöitä on kyllä kertynyt, mutta aikaa niiden postaamiseen ei muka ole ollut, vai liekö kyse motivaation puutteesta. Käyköhän täällä enää ketään, kirjoittaako kukaan nykyään blogeja vai onko kaikki neulojat siirtyneet vloggaamaan? No jospa tätä blogia herättelis henkiin ihan vaan omaksi iloksi ja pitäisi vähän niinkuin käsityöpäiväkirjana itselleen.
maanantai 12. toukokuuta 2025
Tervehdys pitkästä aikaa
perjantai 15. syyskuuta 2023
Neulomuksia kasvivärjätyistä langoista
Osallistuin kasvivärjäyskurssille muutama vuosi sitten. Väripatoihin päätyivät Pirtin kerhräämöltä ostamani ohuet vaaleanharmaat karstalangat. Nämä löytyivät myymälän takahuoneesta, kun älysin kysyä mahdollisimman ohuita lankoja. Kuvassa langat ennen puretusta, jossa ne sitten kihartuivatkin aikalailla.
Värjätyt langat vasemmalta lukien; krappi, lepän lehdet, krappi (vaalean ruskeaan Brooklyn tweed lankaan), koivun lehdet ja lupiinin kukat (valkoiseen lankaan). Tuo ihanan sininen kuulemma haalistuu ajan myötä, sanoi kurssin vetäjä. Saas nähdä ehdinkö neuloa siitä jotain ennen kuin niin käy.
Tovin sai pähkäillä ja miettiä neulottavaa pusero- tai villatakkimallia näille langoille. Virolaisia neuleita kirjasta löytyi simppeli Vormsi kaarrokepaidan ohje, joka tosin oli hieman paksummalle langalle eli taas päästiin säätämään ja soveltamaan. Otin Ilun keltaisen minisinkun yhdeksi raitaväriksi piristämään muuten niin hailakkaa väriyhdistelmää. En tiedä johtuiko se langan tiukasta kierteestä vai mistä, mutta neulejäljestä tuli ihmeen epätasaista. Ehkä hieman ohuemmilla puikoilla olisi saanut tasaisempaa jälkeä. Muistaakseni neuloin 2,25 tai 2,5 mm puikoilla.
Neuloin puseroa kesällä 2022 ja siihen on tallentunut pohjoisen tienpientareiden hauraan kauniit värimaailmat ja reissun tunnelmat sekä melontaretkien fiilikset. Meillä on kanootissa sähkömoottori, jota käytetään isoilla selillä seilatessa ja silloin voi kätevästi melan vaihtaa puikkoihin.
Neuloin helmaan ja rannekkeisiin muutaman nurjan raitakerroksen tasavälein, ja kun neule oli muuten valmis, poimin niistä silmukat ja neuloin muutaman kerroksen sileitä rullautuvia kohoraitoja.
Lopputulokseen en ole aivan tyytyväinen. Aluksi väritys ei vaikuttanut ollenkaan minulta, mutta tulimme sinuiksi ja siihen vaikutti varmasti mukavat muistot neulomiseen liittyi. Kooltaan pusero olisi voinut olla suurempi, ehkä se silloin ei olisi korostanut niin kovasti buubseja. Pääntien lyhennetyillä kerroksilla aikaansaatu muotoilu olisi voinut olla vielä selkeämpi. En tykkää yhtään jos kaula-aukko nousee edessä liian ylös ja sitä pitää nykiä alaspäin. Nyt on hieman tätä vikaa. Neulejälki on epätasainen, vaikka olen kastellut neuleen. Pitäisköhän pusero pyöräyttää vielä hellästi pesukoneessa, ehkä se auttaisi. Että paljon on muka vikkaavikkaa ja siiitä huolimatta pusero on aivan päällä pidettävä.
Tämän verran jäi lankoja tähteeksi. Vuosi meni ennen kuin sain ne puikoille.
torstai 18. toukokuuta 2023
Satoisa sukkavuosi
Hups, melkein vuosi on vierähtänyt edellisestä postauksesta. Muistellaanpa siis menneitä.
Viime vuotta voi hyvällä syyllä sanoa sukkavuodeksi. Eipä tullut juuri muuta neulottuakaan. Töissä keksimme toteuttaa kirjastosukkahaasteen, johon alakoululaiset suunnittelivat malleja ja vapaaehtoiset lahjoittivat sukkia, jotka sitten lahjoitettiin Ukrainasta tulleille pakolaisille. Teimme haasteen tiimoilta myös virtuaalisia Tarinakoukkuja kirjaston YouTube kanavalle.
Tästä haaste alkaa:
Ja lopuksi käydään läpi sukkasatoa:
Alla olevien kuvien sukat on neulottu siten, että ruutumainen kuvio syntyy nostetuista silmukoista. Kuviolankoina yksivärinen vihreä ja joku kirjolanka. Tämä olikin simppeli tapa saada elävyyttä pintaan.
tiistai 12. heinäkuuta 2022
Annikainen puikoissa & Linssi kamerassa
Olen pitänyt tätä blogiani jo 15-vuotta ja neuleaiheisia kuvia on kertynyt melkoinen määrä matkan varrella. Osan olen ottanut itse, mutta kieltämättä Linssin ottamien kuvien osuus on suuri. Hän on saanut houkuteltua minut jos jonkinlaisiin luontokohteisiin kuvausreissuille ja muutenkin haastanut luovempiin ideoihin ja näkökulmiin.
Keväällä näytti siltä, ettei Leppävirran kirjaston näyttelytilassa ole ketään heinäkuussa. Me Linssin kanssa alettiin ideoimaan yhteistä neule- ja valokuvanäyttelyä ja tuumittiin, jotta kyllä näillä eväillä saadaan näyttely aikaan.
Rekvisiitaksi laitettuihin vanhoihin matkalaukkuihin oli kätevää sijoitella kuvia ja neuleita.
Näyttely on kuva painotteinen, mutta laitoimme esille myös joitakin neuleita sekä kirjoja, joiden tekemisessä olemme olleet mukana.
Ripustusta miettiessämme Linssi sai loistoidean; mitäpä jos kiinnitettäisiin kuvat nuppineuloilla vanhaan räsymattoon.
lauantai 18. kesäkuuta 2022
Huivi, huivimpi, huivein
Huivien neulominen on sitten mukavaa. Pieni, kevyt neule on helppo ottaa mukaan reissuun kuin reissuun. Koon kanssa ei tarvitse pähkäillä ja langan riittävyyskään ei ole ongelma, varsinkin jos tekee mallin, jonka voi lopettaa milloin vaan. Tällainen malli on esim. Janina Kallion Tidelines, jota olen varioinut moneen huiviin:
lauantai 28. toukokuuta 2022
Floti
Kirjastotyön mukava puoli on se, että pääsee tutustumaan uusiin neulekirjoihin. Minun islantilaisneuleeni -kirjasta silmiin osui Soile Pyhäniskan Floti-neule. Siinä oli jotakin leikkisää viikinkihenkeä ja niin oli kuopuksenkin mielestä joten hänelle semmoisen neuloin.
Lankavarastossani on riittämiin neulottavaa, joten kauppaan ei tarvinnut lähteä. Kuopus valitsi Lieko-langoista mieleiset värit ja muokkasimme mallin väritystä hieman. Lanka oli hieman ohuempaa kuin ohjeessa ja siksipä neuloin puseron isomman koon silmukkamäärällä.