tiistai 15. tammikuuta 2019

Vuoden 2018 satoa

Minusta tuntui etten tehnyt viime vuonna mitään muuta kuin sukkia. Tunne johtunee sukkakirjan tekoon käytetystä ajasta. Eipä mitä, kivahan sitä oli tehdä ja kerrankin sain paneuduttua ohjeiden kirjoittamiseen. Ensimmäisessä kuvakollaasissa Villasukkia Strömsöstä -kirjan satoa a'la Anna Kaisa.



Mitään oikein suurta/työlästä en saanut viime vuonna aikaan. Tuo pieni bolero oli kyllä mieluinen neulekokemus, ihana lanka ja ihmeen istuva malli. Kovasti olen tykännyt ja käyttänyt. 

Jahas, tästä kollaasista puuttuukin helmikuussa valmistunut iki-ihanainen punainen Kiuru, josta myös pidän erityisen paljon.


Ompelu- ja kirjontainnostusta oli myös havaittavissa viime vuonna. Onhan sitä muinakin vuosina ollut, mutta nyt näköjään sain jotakin aikaan. Klara-mekon kaavalla tuli ommeltua yhtä sun toista. Kaikki omepelukset ovat olleet käytössä, mutta navettamekko ja ensimmäinen makkarankuoriklara vain kotikäytössä. Voipi olla, että teen navettamekosta hameen eli leikkaan yläosan pois. Ehkä siitä siten tulisi enemmän käyttövaate.


Ehdottomasti mieluisimpia käsitöitä olivat nuo kirjotut puutarhat.

Ai niin, tulihan sitä kansallispukukurssillakin jotain tehtyä. Opin kuin opinkin nypläämään ja sain valmiiksi kirjotun tyllipitsin reunaan tulevan pitsin ja niinpä tuulettelin kesällä ensimmäistä kertaa myös tykkimyssyäni, jonka olin tehnyt edellisvuonna. Ompelin myös uuden liivin vanhaan, kunnostettuun Perä-Pohjolan pukuuni.


kuva Katariina Pölkki

Saas  nähdä mitä sitä tänä vuonna saa aikaan. Hyvää ja neulerikasta uutta vuotta kaikille!

torstai 27. joulukuuta 2018

Salainen puutarha eli kirjotut tyynyt

Hahaa, löysin salaisen puutarhurin itsestäni. Minä jolla ei ole ollenkaan viherpeukaloa onnistuin loihtimaan kukoistavat puutarhat Tiia Erosen ihanilla Taito-lehdessä olleilla ohjeilla.

Aloitin kirjonnan maaliskuussa. Tarkoitus oli tehdä vain yksi puutarha, mutta kun pohjakankaita siunaantui kaksin kappalein ja kun uutta vinkkiä odottavan aika kävi pitkäksi, kirjoin molemmat kankaat. Varmistaakseni lankojen riittävyyden kirjoin ohuemmalle kankaalle kahdella säikeellä pienen puutarhan.


En tehnyt etukäteen mitään värisuunnitelmaa vaan valitsin kuvioon sopivan värin tuosta lahjoituslankavarastostani. Ostin ainoastaan yhden dokan mustaa lankaa. Oli jotenkin ihanan vapauttavaa maalailla langoilla ilman sen kummempia suunnitelmia.

Paksummalle pellavakankaalle syntyi suurempi puutarha.


Olen tyytyväinen lopputulokseen, vaikka näin jälkikäteen ehkä tekisi jotain toisin. Minä olen ihan mahoton jahkailija ja siihen nähden on ihme etten joutunut kuin yhden kerran purkuhommiin. Vaihdoin punaiset pallukat eli ranskalaiset solmut tuon oikeassa alareunassa olevan pyöreän kukan keskiöstä valkoisiksi. En sitten tiedä olisivatko ne punaiset sittenkin sopineet lopulliseen kokonaisuuteen, mutta jotenkin nuo valkoiset rimmas paremmin vaaleanpunaisen kanssa.


Iso puutarha on kirjottu muutoin ohjeden mukaan, paitsi että lisäsin mustia viivoja viimeisenä kirjotun linnun pyrstöön, jotta se olisi tasapainossa mustalla reunustetun kukan kanssa.


Harmi, että kangas oli sen verran pieni, ettei siitä saanut 50 x 50 cm kokoista tyynyliinaa. Kuvio olisi tullut siinä koossa paremmin esiin. No, jospa minä jostain saisin hommattua hieman pulskemman 40 x 40 tyynyn tuonne alle niin lopputulos olisi pulleampi. Kelpaa se kyllä tuollaisenakin ja hyvin on jo kotiutunut kotisohvalle.


Pikkupuutarhan kuvio on suurentamaton ja se on kokonaan kirjottu kahdella säikeellä. Kuvioiden täytteissiin pistelin vähän omiani, lintuun varsinkin kun en malttanut odottaa viimeistä vihjettä.


Ei tullut tästäkään oikean kokoista tyynyä. Kuvion puolesta 30 x 30 cm tyyny olisi ollut optimaalisin, No en etsinnöistä huolimatta löytänyt sen kokoista tyynyä ja kun en laiskuuttani viitsinyt ruveta pienentämään isompaa tyynyä, niin päädyin sitten suurentamaan tyynyliinaa kokoon 40 x 40 cm. Sauman peitteeksi tälläsin vaaleanpunaista nauhaa etupuolella


ja takapuolella tein napinlävet nauhaan. Aika tavaran kaupitsee pitää todistettavasti paikkaansa. Tilasin aikaa sitten sydännapit Napiton-kaupasta ja nyt ne päätyivät juuri oikeaan paikkaa.


Tein pikkutyynyn tyttärenpojalle joululahjaksi. No arvaahan sen, ettei pehmeä paketti niin kovin poikaa innostanut mutta ehkä sentään äitiään.

Tämä vuoden mittainen kirjontamatka oli kyllä ihan mahdottoman mukava ja palkitseva. Vinkit tulivat siihen tahtiin, että hitaanpikin ehti hyvin kirjoa ennen seuraavaa vinkkiä. Oli kiva nähdä millaisia tuloksia syntyi eri värityksillä ja ihailla toisten töitä. Opin monta uutta pistoa ja kirjontainnostus eikun kasvoi. Kiitos yhteisestä matkasta.

Kirjontajuttuja

Kirjapaja lähetti minulle arvioitavaksi Cristin Morganin Kirjontajuttuja, 20 houkuttelevaa ohjetta ja innostavaa ideaa -kirjan.


Kirja on visuaalisesti kaunis. Ohjeet ovat selkeästi ja seikkaperäisesti vaihe vaiheelta edeten kirjoitettu. Kuvat ja kuvitukset tukevat mainiosti ohjeita.


Kirjassa on ruokaliinoja, kukkaruukkuja, tyynynpäällisiä, pussukoita, tauluja, pinssejä ja riipuksia erilaisine kirjailuineen. Mallit ovat nuorekkaita ja otaksun että varsinkin aloittelijalle tämä kirja voisi olla erityisen innostava. Monet malleista ovat nopeasti ja helposti toteutettavia.


Bonuksena ovat kirjan takakannen taskusta löytyvät silitettävät mallikuvat.


Itseäni miellytti eniten kirjan suloiset pienet ruususet joita jo vähän kokeilinkin.


En ehkä tule tekemään mitään kirjan valmiista malleista, siis pussukoista, tauluista tai pinsseistä, mutta varmasti sovellan kuvioita johonkin muuhun. Teen harvoin juttuja orjallisesti ohjeita noudattaen oli sitten kyseessä neuleet, kirjonta tai jokin muu tekniikka. Tykkään yhdistellä, muokata ja kokeilla ja siksi on kiva omistaa monenlaisia inspiroivia kirjoja kuten tämä Kirjontajuttuja.

keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Tossukat

Niin vain päätyivät tossukatkin kirjaan vaikkeivät ole kirjoneuletta nähneetkään. Tossukoiden ohje on  ollut blogissani jo useamman vuoden, mutta kyllä siitä löytyi aikalailla parantamisen varaa. Minusta näiden neulominen on todella helppoa ja siksi ei ehkä hoksaa ajatella, että jollekin toiselle ei. Oli hyvä saada rakentavaa palautetta ja toivottavasti kirjassa oleva ohje on nyt yksiselitteinen.

Tämän tyylisiä tossuja on vilahdellut muuallakin, on virkattuna, ohuella langalla neulottuna jne, mutta kyllä näitä omaksi voi sanoa. Tossut on neulottu niin, ettei saumoja tule minnekään eikä lankoja tarvitse katkoa kesken työn. Homma etenee kantapäästä kärkeen aika vikkelään paksulla lankayhdistelmällä neulottuna.


Yleensä neulojat neulovat vyötteen puikkosuosituksella, mutta tossukat neulotaan langan paksuuteen nähden paljon pienemmillä puikoilla jotta tulisi topakkaa jälkeä. Tämä tuntui olevan suurin vaikeus, kun muutama vuosi sitten pidin tossukurssin.


Kirjan sisäsivuille päätyivät siniset tossut, jotka ovat tuossa lankakorissa keskeneräisinä. Nämä punaiset vilahtavat vain kansikuvassa.


Malli Tossukat, kirjasta Villasukkia Strömsöstä (Minerva)
Lanka Sitä sun tätä yhdistettynä esim. 3-4 keskipaksua ja ohutta lankaa
Menekki n. 100 g
Koko 37-39
Puikot 3,5-4,5 mm sukkapuikot
Fiilis on nämä vai lämpöset ja mukavat

Itse olen kuluttanut vaikka kuinka monet tossut puhki ja siksipä suosittelen lämpimästi, että pohja kannattaa vahvistaa ompelemalla sinne joko nahkaiset tai kuten kuvassa vanhasta vanuttuneesta villapaidasta leikatut pohjalliset.


Näitä tossuja oli vilissyt täällä blogissa kohta yli kymmenen vuotta ja meno eikun jatkuu. Nyt olen kehittelemässä remmitöntä versiota ja ohjeenkin laadin, jahka ollaan siinä vaiheessa.



Mulla on tuolla tuloillaan ihan älyttömän herkullisen punaiset tossut, joten taidanpa tästä lähteä puikkoja heiluttelemaan.

lauantai 15. joulukuuta 2018

Huvila-sukat

Villasukkia Strömsöstä -kirjassa on yhteensä 16 mallia, joista viisi on minun suunnittelemia. Nämä Huvila-sukat teetättivät eniten työtä. Perussukkahan tämäkin on, mutta kylläpä sai säätää tuon kuvion kanssa. Tein useamman kokeilun ennekuin olin tyytyväinen.

Idea kuvioon lähti Strömsön huvilan etukuistin hienoista räystäskoristeista. Tein ruutukaavioita ja neuloin ja purin aika monta versiota ennenkuin olin tyytyväinen.


Kokonaan kuvioitu sukka näytti jotenkin täyteen ahdetulta, joten jätin kuvion vain nilkkaan.


Malli Huvila, kirjasta Villasukkia Strömsöstä (Minerva)
Lanka Schachenmayr Regia Design Line 4 fädig by Kaffe Fassett ja Schachenmayr Regia 4 fädig
Menekki punakirjava pohjaväri n. 50 g, vaalea kuvioväri n. 10 g
Koko 37-39
Puikot 2-2,5 mm sukkapuikot
Fiilis hmmm

Kauniin nikkarihuvilan puutteessa kuvasimme sukat meidän upean kirkkomme pihamaalla. Ei onneksi kukaan tullut paheksumaan rautaportilla keikkumista.


Ohjeentarkistusmielessä neuloin nämäkin toistamiseen, mutta yksivärisellä pohjalangalla nähdäkseni kuinka se vaikuttaa lopputulokseen.



Jos olisi ollut enemmän aikaa, olisin ehkä vieläkin jalostanut tuota kuviota. No voinhan minä tehdä sitä vieläkin ja ehkä teenkin.

tiistai 11. joulukuuta 2018

Marikko-sukat

Marikko sukkien tarina alkaa oikeastaan jo joulukuussa 2015. Tein silloin kuopukselle joululahjaksi harmaat sukat. Muokkasin mallia ja maaliskuussa 2016 neulomani sukat muistuttavat jo kovin lopullista versiota. Näitä lintumaisia sukkia tuli neulotua useampikin versio ja näköjään ohjettakin olin aikonut kirjoittaa. No nyt se sitten on kirjoitettu.

Koska Villasukkia Strömsöstä kirjaan toivottiin kirjoneulesukkia, kokeilin neuloa mallia monivärisenä. Ei oikein toiminut, joten päätin kirjoa kuviot jalkapöydän paneelissa oleviin hirtetyillä nurjilla silmukoilla reunustettuihin "aitauksiin". Turhaa työtä välttääkseni piti turvautua photoshopiin ja opetella ympyröitten eli marjojen muotoilua. Tämä olikin mainio tapa katsoa miltä lopputulos voisi näyttää. alla olevissa kuvissa muutama versio.


Oli oma vaikeutensa päättää mikä olisi lopullinen versio ja niinpä järjestin kotirintamalla äänestyksen. Marjaisin versio voitti ja eikun kirjomaan



Malli Marikko, kirjasta Villasukkia Strömsöstä (Minerva)
Lanka Pirkanmaan kotityön Kirjo-Pirkka
Menekki luonnonvalkoinen (47) n. 60 g, sininen (36) n. 10 g, punainen (45) n. 5 g
Koko 37-39
Puikot 2-2,5 mm sukkapuikot
Fiilis just hyvät


Kävimme kuvaamassa sukkia toukokuun lopulla Karvion kuohuvan kanavan varrella, mutta näistä ei tainnut yksikään päätyä kirjaan. Kirjan sukkia ovat kuvanneet niiden tekijät sekä kaksi pääkuvaajaa Anssi Toivanen ja Heikki Sarkala. Linssi alias Anssi on kuvannut kaikki minun sukat ja Heikki Sarkala kaikki kirjaan tuleet sukat. Niistä kirjan toimittaja  Tanja Majava ja kustantaja ovat sitten valinneet kirjaan päätyneet kuvat.

No pitihän se vielä kokeilla miltä tällainen vähämarjainen versio näyttäisi ja minusta näyttää kyllä hyvältä. Aijai, näistä ois mukava neuloa vaikka värisarja. 



  

Laittasinkohan seuraavaksi puikoille hillasukat :)

sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Hiljuska-sukat

Kirjaston kerhohuoneen seinällä on Leppävirta-raanu, jota olen ihaillut vuosia. Siitä lähti muhimaan raanuraitasukkaidea, mutta vasta kirjaprojektin sysäsi suunnitelmat liikkeelle.

Ensimmäiset sukat neuloin Regian 4 fädig -langasta kakkosen puikoilla. Pitkien sukkien raidoitus on melkolailla yksyhteen raanun raitojen kanssa. Toimii näinkin, mutta ei kovin omaperäistä.


Neuloin sukista myös lyhytvartisia versioita. Alla olevat kuvat otettiin yhtenä helmikuun pakkassunnuntaina Unnukan jäällä kun sattui kohille aivan mahdottoman kuvauksellinen sää. Muutama tämän kuvaussession kuva päätyi kirjaan.


Miksikähän talvikuvia näkyy aika vähän neulekirjoissa, varsinkin sukkakirjoissa? No ilmeisesti kesän valossa tai sisällä on vaan on helpompi ottaa kuvia. Jos tekisin joskus vielä neulekirjan, niin suosisin kyllä talvikuvia.

Aikani säädettyä ruutu- ja raitarivejä päädyin alla olevassa kuvassa olevaan Hiljuskan lopulliseen versioon, jotka on neulottu Pirkanmaan Kirjo-Pirkasta. Senjan sorjasääret päätyivät kirjaan samaisessa portaikossa otetussa kuvassa (ei tämä).


Malli Hiljuska, kirjasta Villasukkia Strömsöstä (Minerva)
Lanka Pirkanmaan kotityön Kirjo-Pirkka
Menekki sininen pohjaväri (36) n. 75 g, oranssi (46) n. 20 g, luonnonvalkoinen (47) n. 10 g, punainen (45) n. 5 g
Koko 37-38
Puikot 2-2,5 mm sukkapuikot
Fiilis no mikä ettei 

Neuloin nyt syksyllä vielä yhdet mustavalkoharmaat lyhytvartiset sukat eräälle maisterille valmistujaislahjaksi.


Hiljuska nimi on kunnianosoitus edesmenneelle isotädilleni, joka tietämättään jätti minulle mainion tekstiiliperinnön; innostuksen kaikenlaisiin käsitöihin. Nyt kun mietin, niin olisihan se nimi voinut olla joku muukin siis siinä mielessä, että tämä sukkamalli käy kaikille sukupuolille. Toisaalta onko nimellä väliä? Kyllä minä ainakin kehtaisin neuloa ja käyttää Kalle- tai Ville-sukkia jos oisivat hyvän näköiset :)