lauantai 18. kesäkuuta 2022

Huivi, huivimpi, huivein

 Huivien neulominen on sitten mukavaa. Pieni, kevyt neule on helppo ottaa mukaan reissuun kuin reissuun. Koon kanssa ei tarvitse pähkäillä ja langan riittävyyskään ei ole ongelma, varsinkin jos tekee mallin, jonka voi lopettaa milloin vaan. Tällainen malli on esim. Janina Kallion Tidelines, jota olen varioinut moneen huiviin:


Ilun mini sinkku oli lankana tässä kevyen kevyessä huivissa, jonka neuloin 2,75 puikoilla. Lanka oli niin ohut, että reiät eivät muka erottuneet kunnolla ja siksipä teinkin ne tuplasti eli näin; ensimmäisellä reikärivillä tein 2 o yht.,2 o ja langankierrot tuplana (tätä toistaen), toisella eli nurjalla kerrokselle tein langankierrot normaalisti, kolmannella kerroksella jatkoin ainaoikein neuletta. Nyt erottuu reiät!


Ainaoikein huivi ilman reikiä on neulottu Malabrigo Sock (845 Cirrus Gray)-langasta. On yksi lempparihuiveista.


Kävimme viime elokuussa Kristiinan kaupungissa ja tottahan se piti Kissanpiiskaajankuja nähdä ja ikuistaa kuviin. Vaan onneksi ei näkynyt piiskajia eikä kyllä kissojakaan. Koko kaupunki oli aika lailla tyhjä, sillä venetsialaiset ja hyvä ilma olivat houkutelleet asukkaat mökeillensä.


Tämä ihanainen risku on ostettu inarilaiselta Kaksama Graft Galleryltä.


Hmm, mistähän lngasta tämä huivi sitten olikaan. Yleensä säilytän lankojen vyötteet ja laitan vielä langanpätkän tunnisteeksi, mutta nyt on käynyt unohdus. Tämä saattais olla Uschitita Merino Singles, yksisäikeinen merinovilla. Loppuun neuloskelin pari värillistä raitaa. On suloisen pehmeä ihoa vasten. Ehdottomasti yksi lempihuiveistani.


Ja sitten mennään astetta räväkämpiin väreihin.




Olipa mainiosti kirjoitettu ohje ja tällä kertaa seurasin sitä ilman omia virityksiä. Neuloin huivia koronaviikolla hissukseen ja sain samalla ilahduttavaa väriterapiaa. 

Vaaleansininen ja -punainen huivi vilahtavat Leppävirran kirjaston Neulelukutaito-aiheisessa Tarinakoukussa.


Huivipostauksen lomaan ujuttautuu näköjään ruskea villatakk joten kerrotaanpa siitäkin.

Sain puolitoistavuotta sitten lahjakortin TitiTyyhyn, josta tilasin mm. tämän villatakin ja tuon vaaleansinisen huivin langat. Olin tilaavinani mustaa lankaa, mutta tulikin tumman ruskeaa. Ei haittaa, on hyvä väri tämäkin.


 Cumbria on uusi ihastuttava lankatuttavuus. Harvoin on neulominen niin joutuisaa ja miellyttävää kuin tällä langalla. Mallina on Veera Jussilan Muistoneule omilla muokkauksilla. Pintakuviossa vuorottelevat sileät ja yks oikein, yks nurin kerrokset. Lopputulokseen ole oikein tyytyväinen. Langan pehmeys voi kyllä vaikuttaa siihen, että nukkaa saa nyppiä vallankin kainaloiden seudulta.


Neljää ensimmäistä kuvaa lukuunottamatta otokset on kuvattu kesäkuun eka viikolla eräällä syrjäisellä metsäniityllä täällä Savon sydänmailla. Siellä oli niin lumoavan kaunista, että viikon päästä piti palata takaisin hiukan eri vaatteissa:


Lempeää kesää kaikille!


1 kommentti:

  1. Huivit ovat mukavia. Pidän autossa aina huivia kaulassa, kun jotenkin tuntuu ilmastointi niskaa kiusaavan ja aiheuttavan kipua. Merino sinkut on kivoja huivilankoja. Nuo raidatkin ovat hieno tuossa huivissa. tässä alkaa oikein huivituttaa noita katsellessa.
    Aivan ihan maisema todella. Alimmainen kuva on oikea juhannuskuva. Nythän alkaa juhannusviikkoa.
    Ihanaa, rentouttavaa juhannusta!

    VastaaPoista