Matleena haastoi minut jo jokin aika sitten kertomaan itsestäni kuusi asiaa. Ihan on pitänyt miettiä, että millainen sitä oikein onkaan ja mitkä olisivat ne oleellisimmat asiat. Vaikkapa tällaiset:
1. Neulon lapaset, sormikkaat, hihat ja sukat stereona (ei siis monosukkia, hehheh) eli molempia yhtäaikaa. Tuollaviisiin valmistuvat muka joutuisammin ja tulevat varmasti samankokoisiksi.
2. Mulla on korkeintaan kaksi, maksimissaan kolme neuletyötä keskeneräisenä. Joskus nuorempana olin niin tiukkis etten aloittanut uutta työtä ennenkuin edellinen oli valmis. Ei ole ufoja näkynyt meillä, paitsi kerran näin taivaalla sellaisen.
3. Minulla on hyvät unenlahjat. Parasta unilääketä on kun saa illalla lueskella niin pitkään kunnes silmät lupsaa, sitten Fludentti suuhun ja höyhensaarille. Niin ja tietysti villasukat jalkaan.
4. Olen kotikissa. Viihdyn kotona ja olen vähän laiska kyläilemään.
5. Olen tunteellinen. Viimeksi eilen illalla itkin lukiessani yhtä kirjaa. Siinä oli kuvattu isän kuolema niin koskettavasti ettei voinut mitään. Tais siinä tulla vähän surtua omaakin isää, joka kuoli yli 20 vuotta sitten ja näiden omien lasten onnetonta isää.
6. Rakastan kirjoja. Jos sais valita jonkun taidon, niin haluaisin kirjoittamisen lahjan.
Että tämmöistä. En taaskaan haasta ketään, mutta jos joku haluaa napata haasteen, niin ollos hyvä vaan.
Ja ettei postaus olisi vallan kuvaton, laitan eilen otetun otoksen tähän loppuun.
Sain Sarilta hienon kortin ja tornikankaanpalan. Tein kankaasta kirjanmerkin ja tällä hetkellä se seikkailee Kutturassa, ensi viikolla ehkä Kabulissa tai Visbyssä. Kiitos Sari :)
oikein paljon onnea syntymäpäivänäsi! ehkäpä juuri siihen liittyvät hyvät unenlahjat, ne kun ovat myös minulla. pitää olla kiitollinen. unettomuus on kamalaa.
VastaaPoistaMinä jo seikkailin Kabulissa ja Visbyssä, ja molempia seikkailuja voin suositella lämpimästi. Pitänee kokeilla tuota Kutturaakin kun näyttää menevän kirjamaku yksiin. Ja oikeesti, paljon onnea jos sulla on tänään sp, mun isällä on kans tänään ja mulla huomenna :)
VastaaPoistaHeidi: Kiitos samoin! Hyvä me ja Martin Luther King, jee! Ameriikoissa muuten on vapaapäivä MLK:n kunniaksi, miksei meillä?
VastaaPoistaNiinpä, olen läheltä seurannut uniongelmaista ja ei käy kateeks.
Helena: Haa, onpas kiva, mutta varoitan tuosta Sarvikielasta; sen teksti on vähän omituista kun olla-verbiä ei käytetä juuri lainkaan. Kannattaa lukea ensin Siirin kirja ja Siirin elämä, jotka on kirjoittanut tuon Ritan isosisko Siiri Magga-Miettunen.
No voi sentään, ei muuta kuin onnea isällesi ja sinulle huomiseksi ja kiitos onnitteluista. Meitähän on monta :)
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaOnnea, tätsyn Mussukkainen.
VastaaPoistaKävin minäkin Kutturassa ja identiteettikriisi iski heti. Mutta tykkäsin Ritan tekstistä, kuin runoa.
Tätsy: Kiitos ja hali :) Huomasitko muuten miten kauniisti siinä kirjassa oli sanottu enosta(veljestäsi); kuin filmitähti.
VastaaPoistaKiva, kun raotit maailmaasi! :)
VastaaPoistaMinultakin onnittelut synttärisi johdosta!
Onnea.
VastaaPoistaMinäkin rakastan kirjoja. Ja nukun hyvin. Illalla on ihanaa ottaa kirja käteen, torkahtaa ja mönkiä sitten syvemmälle peiton sisään unikaverin viereen.
Minulla on kesken nyt Siri Hustvedtin Amerikkalainen elegia. Pidän. Siinäkin kirjassa pyöritään tunnelmissa, mitkä käynnistyvät isän kuoleman jälkeen. Voin myös lämpimästi suositella Hustvedtin edellistä suomennettua kirjaa, Kaikki mitä rakastin.
Matleena: Kiitos ja kiva kun haastoit :)
VastaaPoistaKanerva: Kiitoskiitos :)
Juu, mullakin on lukulistalla tuon Siri Hustvedin kirjoja. Hyvä kuulla että kannattaa lukea. Saas nähdä mimmonen on Solveig Torvikin Äitien verenperintö, joka kertoo suomalaissyntyisistä siirtolaisnaisista neljässä polvessa. Lainasin sen eilen. Ai kun olis vähän nopiampi lukemaan niin ehtis enemmän. Toisaalta, mikäpä kiire tässä. Mulla on pieni vihko, johon kerään kirjavinkkejä, niin että saa kertoa :)
Mulla kirjat ovat olleet aina lähellä sydäntä - ihan pikku tytöstä asti. Viime vuosina opiskelu ja suurella liekillä palanut innostus neulomiseen, ovat jättäneet kovin vähän tilaa romaanien lukemiselle. Joulun aikana tosin luin taas vaihteeksi paljon, kun neulomaankaan ei pystynyt.
VastaaPoistaHih, olen joskus yrittänyt vain-yksi-työ-kerrallaan-keskeneräisenä -projektia, mutta se ei oikein toimi mulla. Menee into koko neulomiseen, jos se keskeneräinen sattuu olemaan pakkopullalta tuntuva neule. Mulle iskee välillä ihan hillitön halua aloittaa sitä ja tätä, mutta siinä vaiheessa kun keskeneräisiä töitä alkaa olemaan 5-6 kappaletta, iskee ahdistus ja kaikki keskeneräiset pitää saada valmiiksi :D
Myöhästyneet synttärionnittelut!
Tess: Minä olin lapsena vähän laiska lukemaan kun olin niin hidas siinä hommassa, mutta aina kirjat ovat kuuluneet elämääni, milloin enemmän milloin vähemmän.
VastaaPoistaMinä oon vissiin aika sinnikäs ja kärsivällinen kun en muista että yhtään neuletta ois jäänyt edes kesken. Ehkä mun on pitänyt olla tiukka itseni kans ettei ois karannu mopo käsistä, niinkin olisi voinut käydä. Tai sitten minä oon vaan tylsä :)
Kiitos synttärionnitteluista :)
Täälläkin siis, kuusi asiaa. Mulla on hirvittävä "loppuunsaattamisen tarve" eli yksi työ valmiiksi, sitten vasta uusi. Voin kyllä tehdä sarjassa samaa asiaa. Tein taannoin nukkeja - kolmea kerrallaan. Kukkaroita ja penaaleja tein myös koko joukon kerrallaan. Mutta ompelu ja neuletyö ovat hiukan eri asiat.
VastaaPoistaHienoa, kun kangas tuli käyttöön :)
Sari: No ilmankos sinä oletkin niin aikaansaapa :)Minua ei voine siitä syyttää. Nytkin tahmoo oikein kunnolla neuleiden suhteen, ideoita, ajatuksia ja tahtoa kyllä on mutta aika on vähän vähissä.
VastaaPoista