Vanhat nuket

Tämänkertaiset Wiikon Wanhat ovat nukkeja 1960-luvulta. Siihen maailmanaikaan leikittiin vielä kovasti nukeilla, ei tieten kaikki mutta minä ainakin. Rakkain ja varmaan ensimmäinen nukkeni oli Jaana. Hän on säilynyt todella hyvin siihen nähden, että hänellä on leikitty paljon, ensin minä ja jonkun verran myös minun lapset. Niskassa on pieni halkeama ja toinen silmä ei aina meinaa pysyä auki, mutta muuten nukke on priima kunnossa.

Tässä Jaana on puettu velipojan lapsuusaikaiseen trikoo-asuun, joka sekin on 50-60-luvun vaihteesta.

Tässä yhteispotretissa istuu vasemmalta lukien Jukka, joka on näköjään puettu mekkoon, Jaana ja nimetön, ei niin kovin tärkeä nukke.

Jukan kaveri Pekka ei päässyt kuvaan, kun sen naama oli niin kovin litistynyt aikojen saatossa.

Nämä nukkekodin asukit ovat esiintyneet täällä jo ennekin, mutta on ne niin somia, että kehtaa toiseenkin kertaan esitellä.

Ja nämäkin on aiemmin nähty eli barbiepariskunta Kari uudessa villatakissaan ja sukissaan:

sekä puolisonsa Helena tyköistuvassa silkkimekossaan:

Ja sitten on vielä tällainen erikoinen yksilö, joka on saanut asukseen vanhan sukanvarren:

Lieneekö hän barbien ISOäiti, pituutta on nimittäin n. 40 cm ja muodoissakin löytyy. En kyllä muista leikkineeni tällä kovin paljon enkä ole kellään nähnyt samanlaista.

No voi harmi kun nuket eivät ole nyt täällä, että olisin voinut tarkistaa leimat ja etsiä mahdollista tietoa netistä. Kuvasin nämä viime kesänä kun tyhjensimme varastoa ja kävimme läpi säilytettäviä tavaroita. Nyt lelut ovat tuolla työhuoneelle kylän toisella puolen.

Voihan räätäli

miten fiksun sydeemin Tuulia on kehitellyt huokailee täällä yksi onnellinen paitapajakurssin kävijä. Ihanhan tässä on kuin herätyksen saanut. Vaatii vielä harjoittelua ennekuin ilkiää hehkutella lopputuloksella, mutta nytpähän tietää missä kohdin pitää olla tarkempana.

Kamerakin mulla ois ollu mutta eihei veikkonen kerinnyt kuvaamaan kun oli niin jännät paikat tuon puseron tiimoilta. Emma sentään ehti muutaman kuvan ottamaan. Kiitos emännälle, jonka kotiin saimme tulla, kanssaneulojille ja ennekaikkea Tuulialle, jota ei suotta Guruksi kutsuta :)

PS. Anteeksi kuvan valju ilme. Harjoittelin kuvankäsittelyä Picasalla eli on näköjään siinäkin vielä oppimista.

Neuletyö

tämäkin, uusimmassa Kotiliedessä olleen ohjeen mukaan tehty pesä eli kranssi

Hyvää pääsiäistä :)

Tadaa

Olipas mukava lueskella teidän neulekirjasuosikkeja. Listasta tuli pitkä eli kaikenkaikkiaan mainittiin 64 eri kirjaa. Ne kun ois kaikki hyllyssä niin johan ois makoisat oltavat. Tämä ei ole mikään kilpailu, sillä onpa paha mennä panemaan kirjoja paremmuus järjestykseen kun ihmisillä on erilaiset mieltymykset ja tarpeet, mutta nämä kolme saivat eniten mainintoja:
Nancy Bushin Knitting vintage socks sai 9 mainintaa

Cookie A:n Sock innovatoin ja Eeva Haaviston Sata kansanomaista kuviokudinmallia mainittiin 8 kertaa. Sukkakirjat ylipäätään olivat monen suosikkeja ja täytyypä myöntää että minäkin pidän niistä kovin. Ja sitten itse asiaan eli arvontaan. Sattuipa mukavasti kun tänään tulla tupsahti vieraita ja minähän oitis pestasin pienimmäisen Onnenpojaksi. Homma hoituikin oikein mallikkaasti. Tähän rumpujen pärinää, trrrrrrrrrtrrrrrrrrrtrrrrrrrr

ja pussista nousi nimilappu jossa lukee

Anna! Onneksi olkoon kovasti. Ilmoittaisitko osoitteesi minun sähköpostiin (annikainen.puikko ät gmail.com) niin laitan sinulle postia tulemaan.


Kiitos kaikille osallistujille ja erityiskiitos Onnenpojalle :)

Toin viikko sitten koivunoksia maljakkoon ja niihin on jo tullut lehtiä. Eli oiskohan se kesä jo kuuden viikon kuluttua.

Hyvää palmusunnuntaita kaikille.

Kuvaterveiset 70-luvulta

On ihan pakko julkaista tämä Wiikon Wanha juuri tänään (olenkohan näyttänyt tämän jo aiemmin, en muista mutta haitanneeko tuo). Kuva on vuodelta 1972 tai -73 ja siinä serkkupoika täyttää vuosia, joko kaksi tai kolme. Hän on tuo pöydänpäässä riemuitseva nuorimies raidallisessa villapuvussaan (äidin neuloma) ja joka muuten täyttää tänään 40 eli Paljon Onnea hänelle!

Pöydän vasemmalla kulmalla näkyy olevan piirrettyjä kaitafilmejä, joita meillä aina katsottiin synttäreillä. Niiden joukossa on muutama aarre, mm. Mikki-Hiiren laivamatka vai mikä se nyt olikaan, no kuiteski se joka on ilmeisesti ensimmäisiä Disneyn piirrettyjä. Minä lienen ollut vanhimpana projektorin käyttäjä (tuo käsiposkella oleva henkilö).

Hämärä hommia

eli mitä valon vähyys saa aikaan. Mennä kesänä ostin Pirtinkehräämöltä tarjouksessa ollutta ohutta kampalankaa, josta olen jo neulonut villatakin, huivin ja sormikkaat. Ja koska lanka on hyväksi havaittu ja sitä riittää ja riittää, päätin neuloa itselleni tunikan. Vähän tässä taitaa saada tylsän tyypin maineen kun kaikki on samaa ruskeeta mutta sama se.

Sopivien nappien löytäminen on minulle tuskastuttavan usein hankala homma, joten nytpä päätin alkaa koko homman nappikaupasta.

Eikä meinannut löytyä runsaasta tarjonnasta huolimatta ja sitten kun löytyi niin putkilon pohjalla oli vain muutama yksilö, äh. Vaan onneksi sieltä löytyi toinenkin vaihtoehto, tällaiset somat jotka sopivat mielestäni tosi hyvin tähän neuleeseen.

Virkatun nyörin päihin neuloin ja huovutin tuollaiset pienet villapallot. Yritin saada niitä kutistumaan pesussa mutta ei. Toimis paremmin jos ois vähän pienemmät. Se hankaluus niissä on, ettei saa nyöriä pois ja tunika toimii ilmankin kuten kuvasta näkyy:

Tarkkanäköisimmät huomaavat neulojan kaulassa itsetehdyt paperihelmet. Että on sitä täälläkin yritetty koruja tehdä.

Malli Shetland Shawl Turned Vest by Veronik Avery (Rav link) omilla muokkauksilla
Lanka Pirtin Kehräämön ohut kampalanka tex 110 x 2 (ilmeisesti) kaksinkertaisena
Menekki 350 g
Koko oisko M
Puikot 3,5 mm pyöröpuikot
Muuta 3, mm virkkuukoukku reunojen huolitteluun ja 10 nappia

Sen edellisen villatakin neuloin siten, että langat tulivat kahdelta eri kerältä vaan nytpä aattelin, että jos neulon tunikaa reissussa on kätevämpää jos käytän vain yhtä kerää. Ja ei käynyt pienessä mielessäkään tarkistaa kerien värejä, oletin että samaa kauraa kaikki. Ja kun neuloo illan hämärissä jalkalampun alla ja vielä pitsineuletta niin eihän sitä sokkeempi mitään huomannut ennekuin loppukylvetyksen jälkeen pingotin neuleen mittoihinsa. Voi vietävä: ihan selkeä raita. Ja vaikka olen mestari purkamaan niin nyt jää kyllä tekemättä. Olkoot.

Laihana lohtuna raidan paikka, joka ikäänkuin sopii juuri tuohon. Juupajuu.

Muutoin olisin oikeinkin tyytyväinen lopputulokseen. Muutaman muutoksen tekisin jos ryhtyisin hommaan uudelleen, esim. olkaimet saisivat olla kapeammat. Hmm, mullahan on tuolla varastossa paljon puuvillaa ja kesäkin on tulossa.

Pidän arvonnat joskus ensi viikolla eli vielä ehtii mukaan ja hei, saahan sitä suositella muitakin kuin neulekirjoja.

Kolme vuotta sitten

näihin aikoihin aloitin blogitaipaleeni. Taitaa olla aika yleistä, että vuosien vieriessä into hieman laantuu ja sen olen huomannut itsessänikin. Neulon kyllä koko ajan, mutta kiirusta ei ole minnekkään ja joskus vaan kehtuuttaa blogata tavan tossujen tai sukkien tähden. Aion vastakin ottaa ihan lunkisti eli ei paineita tämän suhteen.

Tähän ikään mennessä voi jo puhua perinteistä eli kuten tavallista, nytkin järjestetään synttäriarpajaiset. Viime vuonna kyselin taidepläjäyksistä, joissa esiintyi neuleita. Nyt utelen hyviä neulekirjoja eli mitkä kolme neulekirjaa ovat sinun mielestä hankkimisen arvoisia ja miksi?

Minä pidän mm. näistä:

Solveig Hisdalin Kuviot silmukoiksi kirjassa on jotakin hyvin viehättävää. Pidän erityisesti tekstiili- ja esinekuvista, jotka ovat olleet suunnittelun lähtökohtina. En ole oikeastaan tehnyt kuin yhden mallin kirjasta mutta idealähteenä se on ollut useampaankin työhön.

Haapsalu sall kirja on mielestäni todella upea teos. Kuvat, mallit ja ohjeet on esitelty tyylikkäästi ja selkeästi. Kirjaa jaksaa selailla ja ihailla vaikka kuinka. Aloitin muuten viime torstaina huivin ja siihen tulee eräs lehekiri :)

Kolmas kirja olikin jo vähän vaikeampi valita, mutta olkoon se vaikka tämä Viktorian Lace Today. Siinäkin on jotenkin niin houkuttelevat kuvat, upeat puitteet ja selkeät ohjeet. Muutaman huivin olen neulonut kirjan ohjeilla. Voisi siis kuvitella, että olen kovastikin pitsihuivi-ihminen vaikken olekkaan :)

Arvonta suoritetaan noin viikon parin sisällä. Ja lopuksi kaunis kiitos teille kaikille, jotka olette läsnäolollanne tehneet blogitaipaleen keveäksi kulkea :)