60-luvun kuoseja

Äitini oli aikoinaan innokas ompelija ja suurin osa meidän vaatteista oli hänen tekemiään. Mieleen ovat jääneet 60-luvun värikkäät kuosit. Jokunen vuosi sitten olin töissä Joroisten kirjastossa ja samaan aikaan siellä sattui olemaan tekstiilisunnittelija Mirja Tissarin näyttely. Oli kuin olisi tehnyt aikamatkan lapsuuden kangaskaupaan.

Lapsuuden vaatteista ei ole kovin moni säilynyt, mutta jokunen sentään.

Pikku Anna Kaisan kesämekkoja vuodelta yks ja kaks.

Äidin tekemä hellehattu on 60-luvun lopulta ja muistaakseni hänellä oli myös mekko samasta kankaasta. Harmi ettei se ole säilynyt, tosin tuskin se mahtuisi meille kellekkään enää. Hattukaan ei sopinut kuin äidilleni ja tyttärelleni ja koska he eivät olleet siitä yhtä innoissaan kuin minä, päätin suurentaa sen itselleni sopivaksi.

Hattu alkuperäisessä kuosissaan tyttäreni päässä.

Jahkailin pitkään onnistuisinkohan se. Tämän kesän helteet saivat tarttumaan tuumasta toimeen ja eikun saumat auki.

Onneksi saumavaroja oli sen verran, että sain kuin sainkin suurennettua hatun ympärysmitan itselleni sopivaksi. Hyvä niin, mutta siinä samassa lierin leveys hieman kapeni. Nyt se ei näytä enää 60-luvun hellehatulta muuta kuin kuosinsa perusteella, mutta hyvä näinkin. Yleensä en ole edes tarvinnut hellehattua, mutta tänä kesänä se on ollut oikein tarpeellinen kapistus.

Kahdessa alimmaisessa kuvassa en ole etelän rannoilla vaan Manamansalossa ja taustalla siis kirkas ja kaunis Kainuunmeri eli Oulujärvi.