Ripaus omia mausteita

No nyt minä sitten neuloin sen haaveilemani Veera Välimäen Frilla -huivin, mutta eihän siitä ihan esikuvan kaltainen tullutkaan. Yleensäkin minulla on paha tapa tai onko se edes paha, olla aika suurpiirteinen ohjeiden luvun kanssa, ainakin silloin kun sillä ei ole niin suurta merkitystä.

Ohjeesta poiketen mulla oli eri puikkokoko, langan paksuus ja tiheys. Ei tainnut täsmätä silmukkamääräkään ennen lyhennetyjen kerrosten alkamista. Tämän sooloilun seurauksena saattaa tulla ylläreitä ja purkupuuhia kuten nytkin tapahtui. Jos olisin noudattanut ohjetta, ehkä tuosta poimureunasta olisi tullut parempi. Pöljä neuloin tuon reunan vielä paksummilla puikoilla, joten siitähän tuli löperö eikä alkuunkaan sellainen kuin kirjan kuvassa. Katselin lopputulosta päivän ja päätin purkaa punaisen reunan pois ja neuloa sen ainaoikein neuleena jatkaen lisäyksiä molemmissa reunoissa.

Se oli hyvä päätös ja lopputuloksesta tuli oikein mieleinen. Leveyttä on reilu 2 metriä ulkoreunasta mitattuna ja korkeus on korkeimmillaan noin 32 cm. Pirtin Kehräämön kampalankaa tex 90 x 3 meni noin 120 g ja punaista Regia 4-fädigiä noin 20 g. Puikkokoko
oli 3,5 mm.

Valkoinen huivi on aloitettu kuten kahden kerän huivi ja lopussa on tehty lyhennettyjä kerroksia kuten Frillassa. Lanka on uusi tuttavuus Zitron Trekking Pro Natura, jolla neuletuntumasta tuli oikein mielyttävä eikä varmasti kutita herkkääkään ihoa. Huivin koko on noin 155 cm x 32 cm ja langanmenekki 100 g puikoilla 2,5 tai 3 mm.

Äiti toi minulle pohjosen reissulta perinteisen lapinkorun eli riskun ja voi kun se sopikin somasti näihin huiveihin ja lienee se serkkutytölläkin, jolle valkoinen huivi on menossa oma riskunsa. Ja kylläpä met sitten olemma somia kun seuraavan kerran tavataan ja huivejan heiluttelemma:)

Vyöllä ja riskulla neulekuvista tulikin yllättäin #tuunaamunperinne kuvia :)
PS. Kuvien taustalla on olevinaan lapin maaruska eikä suinkaan haravoimaton nurmikko.