maanantai 9. maaliskuuta 2009

Ompeluksia

Viikonloppu hurahti ompelukoneen äärellä. Vanha kunnon Fintikki jaksaa vielä suristella vallankin kun saumuri on sen aisaparina.

Ostin kivan paitakankaan jo viime keväänä ja tänne asti on pitänyt tuumata, jotta millaisen puseron siitä loihtis. En muka millään löytänyt sopivaa mallia, niin ja ehkä saamattomuudellakin oli osansa. Päädyin sitten Modasta (5/2008) löytyneeseen paitapuseronmalliin, mutta varmuuden vuoksi ajattelin vielä ommella koevedoksen vanhasta hamekankaasta.

Malli on mukavan simppeli, tosin muotolaskokset olivat ihmeen lähellä sivusaumoja. Mallissa olis ollu puhvihihat vaan kun en niistä pidä, tein aivan tavalliset. Hihansuissa ei ole rannekkeita, joten hihan pituutta on helppo säädellä.

Malli näytti istuvan senverran hyvin, että päätin uskaltautua leikkaamaan varsinaista kangasta. Tässä vielä yksityiskohta koevedospuserosta:

Tykkään tuosta kankaasta hirmuisesti, vaikka se onkin vähän ilmeetön. Sitäpaitsi kangas on ihanan tuntuista puuvillaa ja nuo vaaleammat raidat ovat pellavaa.

Ja sitten itse Paitapusero. Kangas ei ole Marimekkoa eikä kyseessä ole Jokapoikapaita:

Kangas on Modafabricsin Sss-silly Safari (tuli heti mieleen Monty Pythonin Minister of silly walks) ja ilmeiseti tämä ois niinkuin tilkkukangasta. Toimii kyllä mielestäni mainiosti myös puserona. Todella miellyttävän tuntuista puuvillaa.

Olipas muuten vaikea löytää sopivia punaisia nappeja. Kankaan väri ei taida päästä oikeuksiinsa näissä valokuvissa, se on siis todella kauniin syvän punainen. Monasti muovinapit ovat vähän hailakoita, varsinkin punaiset tai ainakin niissä kaupoissa joissa kävin. Nuo metallinapit sopivat puseroon hyvin ja niistä johtuen taitaa tulla se jokapoikaefekti.

Jännä miten erilailla nämä kankaat toimivat. Tuo koevedos istuu tosi hyvin vaan katsokaapa miltä tämä punainen näyttää takaapäin:

Miksi ihmeessä tuolla hihasaumassa on tuollaiset rytyt? Vaikuttaa niinkuin pusero olisi liian pieni vaikkein se sitä ole, ei kiristä kainaloista. En ymmärrä kaavoitusta niin syvällisesti, että osaisin päätellä mikä tuossa on vikana. Onko takakappaleen hihakaarrokkeet vääränmalliset, olenko istuttanut hihat jotenkin hassusti, vai mikähän? Apuva.

En ehkä käytä enää tuota kaavaa. Joka tyypin kaavakirjassa näytti olevan ihan peruspaitiksen ohjeet, taidanpa kokeilla sitä seuraavan kerran.

Ja tähän loppuun vielä Sarille lupaamani kuva meikäläisen lehmäkuosista:

Enpähän muista mistä kyseisen puuvillakankaan aikoinaan ostin, mutta siitä on varmaan jo kymmenen vuotta. Tuo paitis on mukavan sileä ja aikoinaan käytin sitä paljonkin ja nykyäänkin vielä joskus. Se on vaan harmittavan lyhyttä mallia. Mulla on myös essu tuosta hyväntuulisesta kankaasta. Se oli viimeksi eilen käytössä, kun leivoin sämpylöitä. Suloisia lehmiä, eikö vaan :)

Yllärihuivi olis valmiina mutta mihikähän sen pingottaa kun siitä tuli niin valtava.

12 kommenttia:

  1. Kivat paidat ja ihana tuo ammukangas :)

    Hih, mie en ainakaan osaa neuvoa tuossa paitaongelmassa. Osaan kyllä ommella vaatteita tarpeeksi selkeistä ohjeista, mutta siihen se sitten jääkin. En ole oikein perehtynyt ompelupuoleen sen kummemmin.

    VastaaPoista
  2. suurenna hieman kädentietä. irrota hiha ja kokeile neulaamalla auttaako...

    VastaaPoista
  3. Molemmat puserot ovat kyllä kivat, lukuun ottamatta punaisen puseron ryppyjä. Valitettavasti en osaa neuvoa, miten ne saisi pois. Vaikka joskus olen ommellut paljonkin vaatteita, niin ainakin 20 vuotta ovat taitoni olleet ruostumassa ja tietämykseni on painunut jonnekin syvälle muistilokeroihini.

    Minunkin huivistani tuli ISO. On tuolla sängyn päällä mukamas pingotuksessa, mutta on vain levitelty siihen. Jos olisin pingottanut, ei olisi mahtunut sängylle. No katsotaan, mitä tulee. ;D

    VastaaPoista
  4. No voihan ryppy! Tämmösiä temppuja ompelemisessa inhoan. Johtuisikohan se kankaan laskeutuvuudesta tms. ettei koevedoksessa ollut moista efektiä?

    Muutoihan tuo punainen on oikien passeli ja koevedos kans.

    Kokeileppa joskus Ottbre lehden kaavoilla paitista, ne on toimineet mallikkaasti.

    VastaaPoista
  5. No voih, en kyllä uskalla arvata, että mistä nuo rypyt. Ite oon kyllä huomannu, että ei tarvii paljon mennä hihanistutuksen vinoon, kun se näkyy ikävästi lopputuloksessa. Kangas on todella kaunis, sopii siulle.

    VastaaPoista
  6. Ihana tuo aiemmin päivitetty huivi.
    Onko kankaasi ollut leikatessa ls? Kastelitko sen ennnen leikkaamista? Moni asia vaikuttaa työhön. Muutoin on kaunis kangas ja koeversus näytti eeittäin kauniilta.

    VastaaPoista
  7. Ihana punainen paita! Voimaa-antava vaate, toimii varmasti synkimpinäkin maanantaiaamuina piristävästi. :)

    VastaaPoista
  8. Tess: Minustakin tuo ammukangas on hyvin symppis ja se on vielä niin ihanan tuntuinen ihoa vasten.

    Ai että minä ihailen ompelijoita, jotka osaavat tehdä istuvia vaatteita.

    Anonyymi: Kiitos vinkeistä. Taidanpa kokeilla, muutoin jää rypyt vaivaamaan vaikkei niitä itse näekkään.

    Matleena: Minä kans ompelin paljonkin silloin kun lapset olivat pieniä eli kauan sitten, nyt vain silloin tällöin.

    Riittäisköhän se pelkkä höyryttäminen tuolle huiville?

    Soile: Tämä pusero siis ryppyilee minulle :( Niin, eihän sitä kahdesta erilaisesta kankaasta voi tulla just samanlaisia. Mutta on tämä punainenkin aika laskeutuva, ei oole sellainen pönäkkä/topakka/jäykkis.

    Kiitos Ottbre vinkistä, pitänee kokeilla joskus.

    Christina: Niin, oiskohan sillä vaikutusta kun kiinnitin eka kerran hihat niin mielestäni yläosaan tuli liikaa ryppyjä. No minäpä purin sen ja tasasin rypytystä ja venytinköhän etu- ja takakappaleita liikaa kun istutin sen uudelleen. Saikohan tuosta nyt selvää?

    TeSa: Oli ls leikattaessa mutta olin niin tohkeissani etten muistanut kastella kangasta ennen leikkausta. Se tuli mieleen vasta siinä vaiheessa kun ois pitänyt kääntää helma ja hihansuut. No pistinpä tekeleen pesuun ja onneksi pistin, sillä kyllä se vain kutistui jonkun verran. Mutta ei tästä onneksi liian pieni tullut, ei kiristä, eikä purista, on nimittäin ollut päällä koko päivän :)

    Vilma: Kiitos :) Voimapaita, olispa niin :) Juuri sellaisen tarpeessa olinkin. Minustakin tämä punainen on aivan syötävän ihana ja onneksi on myös miellyttävän tuntuinen. Minä oon niin mukavuudenhaluinen että vaatteiden tunnulla on iso merkitys, eikä saa kiristää, eikä puristaa, eikä raapia. Nämä nykyiset isot tuoteseloste laput on ikäviä ja kun ne leikkaa pois niin silti siihen saumaan jää semmonen kutittava osa, höh.

    VastaaPoista
  9. Kivoja paitoja, tykkäsin erityisesti tuosta punaisesta. Hyvän kaavan löytäminen tuntuu joskus olevan tosi vaikeaa, mutta nuo näyttävät kyllä istuvilta.

    VastaaPoista
  10. Nna: Kiitos, minäkin tykkään enemmän punaisesta.Yllättävän vaikeaa on kaavojen löytäminen ja minulle varsinkin.

    VastaaPoista
  11. Minä en ole yrityksistä huolimatta koskaan oppinut käyttämään paitapuseroita. Tykkään paitakankaistasi kylläkin. Lehmäkangas vähemmän realistinen kuin omani ;)

    VastaaPoista
  12. Sari: Muistan lapsena haaveilleeni paitapuserosta, kaupasta ostetusta. Meidän äiti oli kova neulomaan ja minusta tuntui, että kaikki mun vaatteet oli neulottuja ja hän myös ompeli eli olin ihan kotikutoinen lapsi. Kai minä joskus sitten sain sen kaupan paitapuseron, kun ei pahempia traumoja oo jääny :) Enempi minäkin oon trikoo- kuin paitapuseroissa.

    VastaaPoista