sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Sunnuntaiehtoota sukkalasta

Voikohan tätä kutsua jo sukkaputkeksi kun niitä vaan pukkaa? No, enköhän tuota kohta asetu, sillä ehkäpä seuraavaksi neulon muutamat lapaset ja mahdollisesti sormikkaat. Niiden jälkeen onkin sitten vuorossa jotain muuta, mutta sitä ennen sukkapostaus.

Kävimme viime sunnuntaina kuvailemassa Konnuksen koskella työkaverille läksiäislahjaksi neulomiani sukkia. Oli niin kaunista ja huisin tai paremminkin hyisen kylymää.


Malli on muutoin sama kuin kuopuksen joululahjaissa paittis että näissä on peräti kaksi väriä. Tuo punainen raita näyttää minusta kivalta ja se tuo sukiin vähän niinkuin ripauksen palokärkeä tai metsoa, tuumii neuloja, jonka sukat ovat melkein aina yksivärisiä.


Nämon neulottu Pirkanmaan Roosa nauha langalla, kakspuolosilla ja kokoon 38-39 meni lankaa noin 60 grammaa. Viiraan mallia vielä pikkusen ja kirjotan ohjeen jahka saan aikaiseksi.


Tänäänkin olis ollut todella kaunis kuvauskeli ulkona, mutta jäin viettämään tupapäivää. No tulihan tuota onneksi eilen ulkoiltua oikein kunnolla, kun oltiin potkuttelemassa järven jäällä. 


Oli mukava päivä, mutta jossain vaiheessa eli nuotiolla evästellessä alkoi käsiä ja jalkoja nipistelemään oikein kunnolla. Pitänee ostaa lämpimämmät talvikengät vaan ei sentään sukkia, sillä niitä on jo ihan tarpeeksi. Käsissä oli villasormikkaiden päälle vedetyt huovutetut lapaset, joka kyllä yleensä pitää näpit lämpiminä, mutta ei näköjään ikuisesti. Jos alle laitettavat sormikkaat neulois vaikka reumavillasta niin vois olla lämpimämpi yhdistelmä. Olisin jo tänään aloittanut moiset, mutten löytänytkään reumalankaa laatikoistani, sen sijaan löysin hahtuvalankaa ja aloitin siitä sitten lapaset.

Ennen joulua höyrähdin Arnen ja Carloksen sukkalankaan ja sitähän piti päästä kokeilemaan. Tällä kertaa kirjolanka yllätti positiivisesti ja tuli ihan mieleiset sukat. Niin että ei täällä nyt ihan pelkkiä yksivärisiä sukkia nelota. 


Tiiä vaikka miten riehaantusin näiden värien kanssa :)


perjantai 1. tammikuuta 2016

Vuoden 2015 neuleet

Aika vaatimattomaksi jäi menneen vuoden neulesato. Sukkia jonkin verran, muutama huivi, eikä mitään haasteellista ja vaativaa, mutta ai ihme, miten IHANA oli neuloskella nuita pienoisia vauvaneuleita. Taisin välillä ihan hykerrellä niitä tehdessä :)


Sukkarintamalle ei kuulu mitään uutta tai ihmeellistä. Yhtään itseäni vähättelemättä voinen todeta, että olen aika laiska neuloja. Tikuttelen ihan tyytyväisenä hyväksi havaittuja malleja vaikka kuin monet ja näköjään vielä harmaana enimmäkseen :). Kai se on vähän niin, että sukan kutominen on minulle tapa rentoutua, enkä kaipaa siihen sen suurempia haasteita.


Huiveja neuloin vain neljä kappaletta ja takkejakin vain yhden. Eipä siis ihme, että nyt tekee mieli aivan hillittömästi ruveta neulomaan neuletakkeja. Tuolla on laatikossa Pirtin kehräämön harmaan ja ruskea eri sävyjä sekä meleerattuja lankoja, jotka kuiskuttelevat haluavansa muodostaa raitapintaa.


Vaatimattomasta neulesadosta huolimatta olen kuiten tyytyväinen, että kädet ylipäätään toimii ja puikot heiluu vielä. Toivottavasti heilunta jatkuu tänäkin vuonna, niin minulla kuin teillä muillakin :)

keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Villasukkakilttejä

Kävin joulukuun alussa katsomassa Reijo Honkosen tekstiin pohjautuvan monologinäytelmän Puputtaja. Yksi tarinoista kertoi siitä, kuinka epäoikeudenmukainen joulupukki voikaan olla. Jotkut lapset saavat aina toivomansa lahjat vaikkeivät olisi yhtään kilttejä ja toiset, jotka ovat oikeasti tai ainakin yrittävät olla kilttejä saavat vain villasukkia ja suklaarasioita. He ovat kuulemma niitä villasukkakilttejä. Kylläpä pisti hymyilyttämään sillä meillähän tätä lajia piisaa :)

Avokin tyttärelle neuloin Olga-sukat Regia Stripemania colorista. Koko jotain 39-40, langanmenekki kolmosella neulottuna reilu 100 g.


Lapsenlapsen toiselle mummille neuloin sukat Regia 4-fädig langasta. Malli on melkein kuin Siiri-sukissa paitsi että kavennus/lisäys kohdat ovat aina samoin päin. Langanmenekki kakspuolosilla neulottuna noin 70 g, koko 39.


Myös nuoren perheen sukat on neulottu Regiasta. Oikealla oleviin vävypojan sukkiin sain idean Stephanie van der Lindenin Anni-sukista. Mallista on neulottu vain ensimmäinen osa eikä sitäkään ihan ohjeen mukaan (oikeat vaakaraidat ovat kolme kerrosta korkeat, ohjeessa kaksi). Keskimmäiset eli esikoisen sukat ovat taas yksi versio Rye-mallista. Pikkuiselle pojalle neuloin raitasukat isän ja äidin sukkien väreissä. Niistä tuli sattumalta just oikean kokoiset mutta saas nähdä mahtuvatko enää lopputalvesta jalkaan.


Kuopuksenkin sukat on neulottu yksinkertaisista aineksista eli siis omasta päästä.



Poika toivoi paksuhkoja sukkia ja sai sellaiset. Malli on ihan perussukka maustettuna varren nurjilla, harmailla raidoilla. Kuva on otettu hetkeä ennen pojan poislähtöä, joten alla oleva sukkaryhmäkuva jäi yhtä villasukkakilttiä vajaaksi :)


Ja sainhan minä yhdet lapasetkin neulottua.


Hihii, pikkupeukalon satuttaminen oikeaan koloon voi olla vähän haastavaa :)


Ja lopuksi vielä potkupallo, jonka väkertäminen olikin aika mielenkiintoinen homma. Virkkaaminen ei tuottanut vaikeuksia, vallankin kun löysin hyvät ohjeet.


Eikä kai kokoaminenkaan olisi ollut kovin vaikeaa, jos olisi käyttänyt vain kahta väriä, mutta useamman värin hahmottaminen pisti jo miettimään. Onneksi löysin kokoamiskuvan, jonka avulla homma helpottui huomattavasti.


Mietitytti vähän, jotta kuinkahan täytevanu tursuaa nuista pienistä reiistä, joita jäi väkisten tuohon pintaan. No kaveri vinkkas, että pallon voi täyttää vaikka muovipusseilla ja teinkin sitten niin, että laitoin parikolme kaupan hedelmäpussia päälekkäin, työnsin ne valkoisen viisikulmion kokoisesta aukosta pallon sisään ja täytin sen vanulla ja keskelle pistin vielä herneillä täytetyn kindermunan sisuksen noin niinkuin ääniefektiksi.

Hyvää ja neulerikasta uutta vuotta meille kaikille!

tiistai 22. joulukuuta 2015

Jouluntoivotus

On muka niin kiirus ettei meinaa keritä päivittämään blogiaan. Hmm, mistähän tuo johtus :) Neulomuksista juttua joskus joulun jälkeen ja nyt vaan tämmöstä tonttuilua:


Hyvää joulua itse kullekin säädylle!

lauantai 5. joulukuuta 2015

Jouluaskareita

Minusta tässä joulun alusajassa on mukavinta nämä käsityöaskareet vallankin jos niiden tekemisessä ei tule kiire. No ainahan sitä voi nipistää aikaa siivoukselta ja leipomiselta jos niikseen tulee :)

Me järjestetään töissä piakkoin semmonen pieni joulutunnelmointi tapahtuma ja siihen piti keksiä jokin helpohko neule- tai virkkausjuttu. Sitä etsiessäni törmäsin tähän mainioon virkattuun tähteen, joka on yksinkertaisuudessaan hyvin kaunis ja simppeli toteuttaa.


No ohjettahan piti tieten testata ja voi miten nopsakkaasti niitä alkoi syntyä. Meinas ihan mopo karata käsistä. Tein tähdistä hieman pienempiä kuin ohjeessa eli alun viidentoista pylvään sijasta tein kymmenen pylvästä ja kustakin sakarasta jätin tekemättä kaksoispylvään. Nuo nauhassa olevat tähdet on virkattu sillä kirjavalla puuvillalla, josta neuloin mm. vauvalle nutun. Joihinkin tähtiin jäi keskelle reikä ja siihenpä mahtui hyvin tuollainen pieni lasihelmi, joka sattui löytymään lokerikosta.


Kovetin tähdet sokeritärkillä, jossa oli kaksi osaa vettä ja yksi osa sokeria. Laitoin liemeen myös vähän vaniljasokeria ja sepä antoi tähdille mukavan tuoksun.


Pöydällä lojuu nyt jonnekin matkalla olevia tähtiä ja muutamia viisi- ja kuusikulmioita, josta ehkä tulee jotakin sitten kun niitä on tarpeeksi monta. Ja niitäpä tästä lähdenkin tekemään ellen sitten tartu sukkapuikkoihin.

torstai 19. marraskuuta 2015

Ihana valo

On tainnut jo tulla mainituksi, että korjailen äidiltä saamaani Perä-Pohjolan kansallispukua kansalaisopiston kurssilla. Koko vaatimaton prosessi meinasi tyssätä essun helmaan, siihen kun piti väkertää pakotettua reikäommelta. No eihän se reikäommel sinällään mikään mahdoton tehtävä ollut, mutta erottelepa siinä kolmen loimilangan nippuja kun ei näe mitään, arrg. Ei auttanut muu kuin ostaa suurennuslasivalaisin ja johan rupes homma luistamaan.


Tämä on siis aivan ihana valo. Näin pimeään vuodenaikaan ei kotona ollessa ole valoisaa aikaa kuin viikonloppuna ja esim. sukkien kärien silmukoimalla päättelyt ovat kasaantuu aina sunnuntaille. Vaan eipä enää kun on tämä ihana valonlähde ja tuo suurennus vielä kaupanpäälle. Tämä ei ole maksettu mainos vaikka ehkä siltä kuulostaa :)


Poikkeuksellisesti tein parit tilaussukat joista toiset tällaisella Roosa Nauhan kirjolangalla. Mulla on vähän ongelmallinen suhde näihin kirjolankoihin, en ole oikein vakuuttunut tykkäänkö niistä vai en ja siitä huolimatta nytkin olen ostanut kahtakin eri kirjolankaa. No näiden sukkien suhteen on ihan sama tykkäänkö langasta vai en kun eivät tule omaan käyttöön, mutta rupesinpahan miettimään olisiko sittekin pitänyt tehdä identtiset sukat?  Tästä langasta oli todella hankala hahmottaa mistä "mallikerta" alkaa tai no, ehkä tuo musta raita olisi ollut se kohta. Niiden väriraidallisten lankojen rimmaaminen on tietenkin helpompaa, mutta mielestäni sukissa saa olla epäsymmetriaa ja vähän peppipitkätossua.



Mitenkäs te muut, etsittekö langasta sen kohdan josta saatte samanlaisen raidoituset sukkaan?


Mitään suurta ei ole syntynyt tässä huushollissa paittis lämmöllä tehtyjä sukkia ja läheskään kaikkia ei ole vielä tehty joten homma jatkuu.

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Kämmekkäät

Eilispäivä meni mukavasti kansallispukukurssilla. Sain ommeltua hameeseen vyötärökaitaleen ja aloitettua essun alareunaan tulevaa pakotettua reikäommelta. No ajattelin jatkaa reikäommelta nyt sunnuntai aamuna, mutta eihän siitä mitää tule. Essukangas on ohutta, tumman vihreää puuvillaa ja minä en yksinkertaisesti näe tarpeeksi hyvin jotta voisin jatkaa. Lanka pitäisi kiertää kolmen loimilangan ympäri ja kiertäishän sen jos vaan sais jotenkin hahmotettua ne kolme lankaa. Ei auta muu kuin ostaa semmonen suurennuslasivalaisin. Hitsi, että turhauttaa oikein kunnolla. Kun ei kerta reikäompelu onnistu niin postataanpa sitten näistä kämmekkäistä.

Joskus olen tuntenut tarvetta kämmekkäille ja kun näin tämän mielenkiintoisen mallin, niin teinpä sitten sellaiset. Vaan eihän se tekeminen taaskaan mennyt ihan ohjeen mukaan. Ensin olisi pitänyt neuloa kämmenen sisäpuoli ja sitten poimia sen reunalta silmukat, joilla neulotaan poikittain kämmenselkään tuleva kuvio ja lopuksi silmukoida reunat yhteen. Tuumin, jotta miksei kämmekkäitä voisi neuloa kokonaan poikittain.

Loin apulangalle silmukat ja neuloin yhden kerroksen, jonka jälkeen vaihdoin varsinaiseen lankaa. Koska käyttämäni lanka oli ohuempaa kuin ohjeessa, kuviosta tuli sen verran kapea ettei se piettänyt kämmenselkää ja koska en ollut tyytyväinen noin päin oleviin väreihin, päätin purkaa koko työn. Ja näkyyhän tuolla virhekin olevan.


Ohjeessa on 50 silmukkaa, mutta kun vähensin aaltokuvioita, silmukkkaluvuksi tuli 48. Aloitin apulangalla, neuloin pohjavärillä pari kerrosta sileää ja aloitin aaltokuvion.


Kuvion jälkeen neuloin kolme senttiä sileää, ja ennenkuin aloitin peukalokiilan tekemisen lyhennetyin kerroksin, tein peukalon takakappaleen, joka oli kuusi silmukkaa leveä ja puolitoista senttiä pitkä. Kun aloitin peukalokiilan, neuloin alhaalta ylös peukalon kohdalle, otin peukalon takakappaleen silmukkat mukaan ja jätin loput eli kymmenen silmukkaa odottamaan ja kun peukolokiila oli valmis, yhdistin peukalon takareunan etureunaan silmukoimalla. Tämän jälkeen poimin peukalon takaosan reunalta noin kymmenen silmukkaa ja sen jälkeen otin mukaan ne kymmenen silmukkaa jotka jäivät odottamaan peukalokiilan valmistumista. Neuloin joka kerroksen lopussa kaksi silmukkaa yhteen ja liitin siten peukalon takaosan kappaleeseen. Muotoiluun käytin lyhennettyjä kerroksia. Kämmenen sisäosan neuloin sileänä ja lopuksi yhdistin reunat silmukoimalla. No tulipa melkonen sepustus, ottaneeko tuosta edes selvää.


Ruskea lanka on Pirtinkehräämön kampalankaa ja punainen Regian 4-fädig sukkalankaa-Kakkospuolosilla neuloen langanmenekki oli noin 30 grammaa. Lämpöisiltä tuntuvat.