Viikko sitten

juhlittiin esikoiseni häitä eli nyt tulee ihan oikea Wiikon Wanha:

Lauantaiaamuna kävin poimimassa aamupalaksi metsämansikoita morsiamelle ja pikkusiskolleen eli kaasolle.

Sitten kävimme sukulaisten kanssa poimimassa kukkia juhlapöytien somistukseksi

ja niitä sitten porukalla sommiteltiin pilttipurkkeihin, jotka toimittivat kukkavaasin virkaa.

Taisi unohtua pöytien kuvaus siinä juhlahumussa, mutta tässäpä kuva juhlien jälkeiseltä aamulta, jolloin pöydät oli jo tyhjennetty.

Voi että osasikin olla kaikin puolin ikimuistoisat juhlat. Oijoi, mielessä on vaikka mitä, mutta tiivistetään tunnelmat toteamukseen että olipahan kaunis Morsian ja sainpahan Hyvän vävypojan :)

Niin, ja mikä tärkeintä, tyttäreni sai hyvän siipan :)

No, laitetaanpa tänne loppuun vielä neuleasiaakin kun se ikäänkuin liittyy aiheeseen. Kylmien säiden varalta neuloin tyttärelleni hääpukuun sopivan boleron, mutta eihän sille ollut tarvetta, kun oli niin ihanan lämmin ilma kuin vain olla voi. No, bolero kuvattiin sitten häiden jälkeisenä aamuna Rouvan päällä;

Näihin tunnelmiin

Parhaita pastilleja, osa 2

Postasin tammikuussa ensimmäisen pastillimainoksen ja lupailin olla tunnollisempi näiden Wiikon Wanhojen kans, mutta öh, ei tämä ihan siltä ole näytänyt. Mikä lie laiskaa kehtuuttaa. Mutta tässäpä keskikesän kunniaksi viehkeä salmiakkimainos 30-luvulta.

Hyvää juhannusta!

Hameen tein

Ompelin tämän hameen samalla ohjeella kuin tuon aiemman version. Tykkään kun vaatteeissa on taskuja, mutta tähän en ruvennut niitä tekemään kun kangas on aika topakkaa.

Ratkaisin ongelman siten, että tein irtotaskun vähän samaan tyyliin kuin kansallispuvuissa. Kanttinauhaa ei ollut niin paljoa, että olisin saanut vyönkin siitä, joten tein sen ite kankaasta.

Taskusydeemi toimii ihan kivasti, mutta saahan nähdä tuleeko sitä käytettyä. Huolittelin hameen vyötärön alavaralla kuten edelliselläkin kerralla. Ehkä kannattaisi vielä lisätä hakanen vetoketjun alkuun, tosin näyttäähän tämä pysyvän päällä ilmankin, ainakin toistaiseksi :)

(Voi noita minun suonikohjuja, huoh! En viitsinyt ruveta niitä edes retusoimaan.)

Kävimme aamupäivällä paikallisessa myymälässä ja voi juku, kun siellä oli taas vaikka mitä mukavaa. Mukaan lähti vain punainen purkki, ei kuvausrekvisiitaksi vaan ihan tarpeeseen :)

Tuota Räsymatto-kangasta jäi vielä pikkusen. Ehkä siitä sais pienen laukun tai ainakin pussukan, mutta ne jäänee tuonnemmaksi. Nyt siirryn ompeluksista neuleisiin ja punaisesta sysimustaan. Häät lähenee ja minun juhlakolttu kaipaa jakkua, boleroa tai jotain vastaavaa. Siispä neulomaan.

Jo muinaiset kirjastotädit

Edellisessä postauksessa mainittu toinen kangas on nyt sitten muotoutunut vaatteeksi. Alunperin piti tulla niukkalinjainen mekko, jossa olis vetoketju takana, vaan ei tullutkaan. Sen sijaan tuli väljähkö takkimekko, jonka nähtyään avokki tuumasi että tuohan on ihan kirjastotätivaate. Hänen lapsuuden kirjastomuistoissa oli kirjastotäti, jolla oli Marimekon Iloinen mekko. Ja löytyyhän sellainen meidänkin kirjastosta, tosin hän ei ole millään tapaa muinainen :)

Räsymatto-kankaan ostin viime kesänä Kyyjärven Marimekon tehtaanmyymälästä ja napit jo aiemmin Kuopion mainiosta Napista ja Nauhasta. Mekon kaavat löytyvät Moda-lehdestä 3/2007.

Lisäsin mekkoon (vai onko tuo nyt takki tahi tunika) taskut, kun ne tuntuivat sopivan siihen niin hyvin sekä rintamuotolaskokset, joilla sain parannettua istuvuutta. Pituutta olis voinut olla hiukka enemmän, mutta toimii näinkin. Sitä vaan ihmettelen, että taas hihojen istuvauuden kans on vähän sama ongelma kuin ennenkin. Johtuukohan se siitä, että minun olkalinja on niin viisto ja lapaluut pönköttää?  Hmm, auttaisikohan jos takaolkapäillä olisi muotolaskokset? Vai pitäisikö yksinkertaisesti suurentaa kädentietä tai ehkä sekäettä? Ollappa sovitusnukke ja sen lisäksi enemmän ompelutaitoa.

Noh, ei tätä kovin persoonalliksi vaatteksi voi mainita. Voisi jopa sanoa, että on kopioitu erästä tiettyä merkkiä, mutta lieneekö tuo niin suuri synti, kun kerta kangaskin on heidän tuotantoaan. Uskonpa että tästä tulee ihan kelpo käyttövaate. Kangasta jäi vielä sen verran, että siitä ehkä saisi hameen tahi pienen puseron. Nythän tuota olis oikein mainot ompeluilmatkin eli eikun jahkaamaan kumman tekis.

Mikkola-hame

Törmäsin joskus aikanaan mielenkiintoiseen Mieland firmaan joka tekee vaatteita omista painokankaistaan. Niillä oli tai on varmaan vieläkin semmonen Morottaja-hame (itekki tässä ollaan 11. polven Morottajia :), jossa on jotain todella viehättävää.

Tässä jokunen aika sitten törmäsin varastossa olleeseen punaiseen kankaaseen, jonka olin painanut kymmeniä vuosia sitten. Siitä tuli joku ihme mielleyhtymä tuohon Morottaja-hameeseen ja aattelin, jotta katsotaanpa millainen hame siitä tulisi. Vaan jotta homma ei olisi liian hätäistä, meni vielä puolisen vuotta ennekuin pääsin tuumasta toimeen. Ja nyt minulla sitten on hame.

Alunperin minun piti tänään ommella eräästä toisesta kankaasta samantyylinen mekko kuin Tuijalla. Sekin kangas on jo vuoden huhuillut varastossa. Leikkasin jo kaavatkin, mutten vielä kangasta. Ja kun kerta kaavoja oli ruvettu leikkelemään niin leikkasin hameenkin kaavat Joka tyypin kaavakirjasta ja kankaan samantien. Ja jottei homma olisi vallan tyssännyt niin kipaisin kylän ainokaiseen kangaskauppaan vetoketju ostoksille. Ei löytynyt piilovetoketjua mekkoon, mutta onneksi sentään tavallinen. Hameeseen sensijaan en saanut punaista vetoketjua. Koskapa en malttanut jättää hameen tekelettä kesken, ompelin siihen kotoa löytyneen mustan vetoketjun. Eipä tuo niin hirveästi tuolta irvistele.

Kangas on painettu seulalla, johon olen itse valottanut valokuvakollaasin meidän senaikaisesta aitan seinästä. Siitäpä kuosille tuo Mikkola nimi. Olisi pitänyt ajatella tarkemmin kuosin kuvion sijoittelua ennen kankaan leikkaamista.

 

Tuo neliönmallinen kuvio olisi saanut olla helmassa kokonainen, mutta nyt se on noin. No joo, jos hametta lyhentäs niin saishan siitä sellaisen, mutta näillä säärillä sitä ei kyllä ilkiäis käyttää.

Jos ei muuta niin on tämä ainakin ihan hyvä kotihame. Kaava oli ihan toimiva, joten käytän varmaan toistekin. Vielä kun oppisi käyttämään näitä hameitakin :)

Kuvia arjesta

Käykääpäs kurkkaamassa mielenkiintoista valokuvahaastetta täältä. Minäkin osallistuin siihen tällä avokin ottamalla kuvalla

joka kylläkin näytti menevän omiin nimiini. Mutta jospa se kuittautuisi sillä, että korjaan tuossa kuvassakin näkyvän takin. Joten eikun ompelemaan.

PS. Haaste on muuten voimassa vain tämän päivän.

Kevätneule

Tilasin muutama kuukausi sitten Tapsalta Dropsin Cotton Lightia halvalla, sitä jossa suhde on vielä 60 puuvillaa, 40 akryyliä. Värit eivät olleet ihan sitä mitä toivoin. Luulin että punainen olisi ollut syvempää ja beige, vai mikä tuo nyt onkaan olisi lähempänä pellavanväriä. Tuumin alunperin tekeväni jotain yksiväristä, mutta aikani jahkailtua totesin, että lisäämällä valkoista joukkoon, saisi ehkä kivan raitaneuleen. Ja niin saikin.

Valitsin malliksi raglahihaisen ylhäältä alas neulottavan mallin, jollainen oli esim. Allegro loose knit cardi. Katsoin suuntaa-antavat silmukkaluvut ohjeesta, mutta muokasin hieman kaulusta, sillä en voi sietää sellaisia päänteitä, jotka hiertävät kaulaa eli toisinsanoen joissa ei ole ollenkaan muotoilua, Jos on tarpeeksi iso pääntie niin eikait se silloin niin haittaa, paitsi että niskasta pakkaa tulemaan siten aika avara. Siis muokkasin kaulusta ja hyvä niin paitsi että oishan tuo saanut olla isompi. Mulla tulee melkein aina liian avara pääntie vaan eipä tällä kertaa vaikka se olisi ollut jopa suotavaa.

Ehkä v-aukko olisi toiminut sittenkin paremmin. Istuvuuden parantamiseksi tein lyhennetyillä kerroksilla rintalaskokset. Olen neulonut sellaiset jokaiseen omaan neuleeseen sen jälkeen kun kävin Tuulian paitakurssilla eli kiitos vaan toimivasta vinkistä. Rintavana tyyppinä olen siten saanut parannettua neuleiden istuvuutta huomattavasti. Muttamutta, nyt nuo muotoilut näyttää vähän koomisilta, tosin ei niitä edes huomaa, jos pitää takkia auki niinkuin todennäköisesti tulen tekemään.

Takki kyllä menee kiinni, mutta hitto vieköön, olisi ehkä saanut sittenkin olla hieman enemmän väljyyttä tai olisi pitänyt lisätä silmukoita vyötäröllä. Pitää toivoa, että neule venyy käytössä (tai käyttäjä laihtuu, mikä on kyllä hyvin epätodennäköistä :).

Malli Allegro Loose Knit Cardi by Cecily Glowik (rav. link) muokattuna
Lanka Drops Cotton Light (puuvillaa 60 %, akryyliä 40 %), Cotton Time (100 % puuvillaa)
Menekki n. 440 g
Koko m
Puikot  4 mm ja 3,5 mm (reunalistat)
Muuta  7 nappia

Muttien määrästä voi päätellä etten ole ihan tyytyväinen neuleeseen. Mutta jospa tämä tästä.