maanantai 25. elokuuta 2008

Niin vai näin

Ruskea villatakki odottaa vielä tulemistaan. Minulla on aika selkeä kuva siitä mitä haluaisin; puolipitkä, hieman a-linjainen, yläosassa palmikoita, ehkä shaalikaulus. Jotain tän tyylistä:


Mallitilkkujakin olen neuloskellut ja eilissä iltana keksin hyödyntää photoshopin leikkaa/kopio/yhdistä jne. toimintoja. Kerassaan kätevää, katsokaappa vaikka.




Näyttäis niikuin olisin tehnyt isompiakin mallitilkkuja :) Joistain kuvista kyllä huomaa liitoskohdan, mutta muuten aika vekkuli juttu. Ja nyt sitten pitäisi osata päättää minkä mallin valitsisi. Jos helmaosa olisi pelkkää sileää neuletta niin tuon kuvionhan voisi päättää työn edetessä, mutta kun ajattelin pykätä jonkunsortin pystyraidat sinne, niin sepä vaikuttaa koko hommaan. Mietityttää kovasti.

Vaikka olen suunnitellut omia neuleita jonkin verran, hyvin usein käy kuitenkin niin, että mallissa olisi parantamisen varaa tai siis miettii jälkikäteen että tuon ja tuon olisi voinut tehdä toisin. No, luulenpa että nämä ovat aika yleisiä tuntemuksia muillakin. Ja voihan sitä samaa mallia tosiaankin kehitellä, vaikka ainahan sitä toivois, että tulis kerralla kaikin puolin just passeli neulomus. Asiasta kolmanteen, hauska tuo passeli sana ja liekö muualla mutta pohjoisessa ainakin korostetaan oikein passelia etuliitteellä viki, siis vikipasseli. Eikö oliskin hieno nimimerkki esim. jollekkin joka kaipaa seuraa, yst.vast.ot. nim. Viki Passeli.

Tämä täällä jatkaa valintojen miettimistä.

perjantai 22. elokuuta 2008

Sukathan ne kyllä mutta

Tuossa keväällä värjäilin lankoja ja mielestäni onnistuin hommassa kohtalaisesti. Katsokaa kuinka kauniilta tämä reumalankakin näyttää, kuvassa etummaisena. Takana oleva kerä on taas aika kammotus. Sitä ei olisi pitänyt heittää liemeen ollenkaan, koska se oli jo valmiiksi vähän kirjavaa. Ajatuksena lienee ollut, että upotan langat samoihin sukkiin ja näin ne olis niinkuin saman sävyisiä.


Ja niinhän minä tein. Värityksestä olisi ehkä tullut kauniimpi, jos olisin neulonut sukat yksinkertaisesta langasta, mutta kun tuo reumalanka oli niin juuttaan ohutta, päätin neuloa kaksinkertaisesta. Sekin siis sotki väritystä, kun eihän ne väriliukumat samoille kohdille sattuneet. Aloitin sukat varpaista siitä syystä ettei reumalankaa ollut kuin 50 grammaa eli tälläviisiin sain hyödynnettyä koko lankamäärän. Varret neuloin yksinkertaisesta Fortissima Socka langasta. Lanka on rumaa ja se läikittyi ikävästi.

Näille vois antaa nimeksi vaikka Yökköset - paino ensimmäisellä tavulla.


Malli kärjestä aloitettu perussukka
Lanka Wollfrauen, Schoeller & Stahl (100% villaa) 50 g
sekä
Fortissima Socka (60% villaa, 25% bambua, 15% polyamidia) 15 g
Koko 37 - 60 silmukkaa
Puikot 2,5 mm sukkapuikot

Ja nyt tulemme kysymykseen mikä se on sukkien perimmäinen tarkoitus, ainakin yösukkien? Lämmittää jalkoja, eikös vaan. No sitten ei pitäisi olla valittamista, on nimittäin jumalaisen lämpimät sukat. Ja illalla kun sammuttaa valot ja ummistaa silmät niin eihän sitä onneksi näe mitä jaloissa on :)

keskiviikko 20. elokuuta 2008

Herkkupäivä

Tilasin mennäviikolla Tapion kaupasta lankaa haaveilemaani villatakkiin. Vähän hirvitti luottaa pelkästään netin lankakarttaan, kun näytön värisäätö saattaa vääristää värejä. Tänään sain paketin ja voi vitsi, väri olikin paljon parempi kuin olin kuvitellut, siis oikein kaunista ruskeaa. Aaa, pitää nopsaa tikutella rumat sukat alta pois, että pääsen upottamaan puikot noihin lankoihin.


Toinen kiva asia tänään oli, että posti toi arpajaisista voittamani silmukkamerkit ja ihanan kortin. Kaunis kiitos Tarjalle. Ja katsokaa, kuinka tyylikkäästi merkit on pakattu, ihan kuin kuuluisivat yhteen noiden lankojen kanssa.

Kolmas tämän päivän mukavuus tuli kylläisestä olosta. Kävimme eilen metsässä ja sieltä löytyi kanttarelleja, torvisieniä ja vähän mustikoitakin. Tänään on sitten herkuteltu; leivoin mustikkapiirakan ja ruoan kans oli sienikastikettä. Hyvää tuli molemmista, njam njam. Taidanpa kruunata päivän lasillisella viiniä, joten tämä tältäerää.

torstai 14. elokuuta 2008

Tippuvat vedet

Varasin kiilajakkua varten ohjeen mukaiset 600 g mutta eihän sitä kulunut kuin hiukan yli 500 g. Yleensäkin minulle käy niin, että lankaa menee vähemmän kuin ohjeessa, johtuukohan se käsialasta vai mistä? No parempihan se niin päin on, kenkumpi jos loppuis kesken. Nytkin jäi siis 80 g ylmäärästä lankaa. No joo, eihän se kyllä paljon ole mutta sekin piti neuloa pois laatikon pohjalta pyörimästä.

Langan vähyydestä johtuen piti ottaa sellainen malli, jossa ei ole suurensuuria mallikuvioita. Tämä Tippuvat Vedet Pitsihuivi sopi tarkoitukseensa siis hyvin. Kylläpäs on osuva nimi tämän kesän huiviksi, kun vettä tulee harva se päivä, ainakin tiällä savossa.



Malli Falling Water Lace Scarf by Bonnie Sennott
Lanka Novita Bambu, 80 g
Koko 14 x 140 cm
Puikot 4 mm

Tämä on kiva malli, mutta jotenkin tuo kuviointi hukkuu kapoisassa ja vielä niin mustassa huivissa. Ja olipahan haasteellinen kuvattava. Tässä tällainen kuvarykelmä. Minä viihdyn paljon paremmin kameran takana ja nyt kun esikoinen on viettämässä viimeisiä lomapäiviä täällä niin hänestäpä sain soman mallin (vaikkei päätä näykkään).



Vaikka huivi on pieni ja vaatimaton, niin eiköhän sille käyttöä löydy.

sunnuntai 10. elokuuta 2008

Neuletakki Solveigin tapaan

Ja näin alkaa polkkaus täällä uudessa osoitteessa. Tarkoitus oli aloittaa jo eilen, että olisi tullut se hauska päivämääräkin mutta en ehtinyt koneelle. Toivottavasti tulemme hyvin juttuun, siis minä ja blogspot niin ja kaikki maailman ihmiset keskenään.

Minulla on ollut Solveig Hisdalin Kuviot silmukoiksi-kirja jo monta vuotta(suosittelen). Se on ollut inspiraationlähteenä monelle neuleelle mutta vasta nyt tein jotakin sen ohjeilla.



Kiilatakin ohje oli selkeä ja mallista tuli odotetunlainen. Takki neulottiin pystysuunnassa ja ainaoikeinneulos toimii tälläviisiin oikein hyvin. Pinnasta tuli jotenkin sametinoloinen ja se jopa tuntuu siltä, Bambu-lankahan on pehmeän ja mukavan tuntuista neulottuna, tosin neulomisen kannalta sen kanssa saa olla aika tarkkana kun se halkeilee helposti. Jopa herra Linssi huomio ja ihmetteli kuinka hieno pinta takissa on. Jos olisin neulonut takin talvisaikaan niin johan olis ollut tuska, musta on nimittäin tosi tumma väri (onko se edes väri?). Vaan onneksi on vielä paljon päivänvaloa. Lankaa jäi vajaa kaksi kerää ja niistä ajattelin kutaista kapean kaulahuivin, niin pitkän kuin lanka sallii, mallista ei vielä tietoa mutta kehitellän jotain.



Malli kiilatakki s. 128, Solveig Hisdal / Kuviot silmukoiksi
Lanka Novita Bambu-lanka 500 g
Koko S
Puikot 3 mm
Virkkuukoukku 2,5 mm
Muuta 9 nappia

Voi olla että napit menee vaihtoon, nämä nykyiset kun ovat sellaiset kannalliset ja ehkä napinlävet ovat hiukan liian suuret niiden kokoonnähden eli kiinnipysyvyys on epävarmaa, meinaavat nääs aueta. Ja jotenkin minusta näyttää, että napinlävet ovat liian kaukana reunasta. Voi olla, että se johtuu siitä, että tein raunavirkkauksen hieman toisin kuin ohjeessa ja kerroksen enemmän tai sitten reiän ja napin suhde on vaan väärä. Voi olla, että minä yleensäkin teen napinlävet hiukan liian lähelle reunaa (ja pituuden turhan naftiksi, heh). No nyt pituus on aika kohdallaan ja ehkä se vielä lisääntyy jonkin verran, sillä takki on aika painava, peräti puoli kiloa. En muuten kastellut valmista neuletta vaan painoin hihasaumat ja reunavirkkaukset raudalla.

Seuraavassa neuleessa (suunnitteilla, mielessä jo valmis) pituus ei taatusti ole liian lyhyt. Näkis vaan, sanoi kuopukseni ja naurahti. Ja sen tulee näkemään jahka löydän sopivan langan ynnä värin sekä aikaa neuleen toteuttamiseen. Tähän toivelistaan pitää vielä nöyrästi lisätä, että jospa kädet ja vallankin niiden nivelet toimisivat mallikkaasti, eivätkä kipeytyisi. On nähty sellaisiakin aikoja etten saa vedettyä sukkia jalkaan tai paloiteltua ruokaa tai aukaistua maitopurkkia tai kammattua tukkaa. Vaan nyt on mennyt pitkään tosi mukavasti, vuosi sitten leikattu rannekin on toiminut hyvin, eikä ole kipeä niinkuin ennen. Siis mikäpäs tässä neuloskellessa, se kun on niin mukavaakin.